August III

August III
August III. Louis de Silvestren (1675–1760) maalaama muotokuva.
Puolan kuningas Liettuan suuriruhtinas
Valtakausi	5. lokakuuta 1733 – 5. lokakuuta 1763
Kruunajaiset	17. tammikuuta 1734
Edeltäjä	Stanislaus I
Seuraaja	Stanislaus II
Saksin vaaliruhtinas
Valtakausi	1. helmikuuta 1733 – 5. lokakuuta 1763
Edeltäjä	Fredrik August I
Seuraaja	Fredrik Kristian
Syntynyt	17. lokakuuta 1696 Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta
Kuollut	5. lokakuuta 1763 (66 vuotta) Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta
Puoliso	Maria Josefina
Lapset	Fredrik Kristian Maria Amalia Maria Anna Maria Josefina 10 muuta
Suku	Wettin
Isä	Fredrik August I
Äiti	Christiane Eberhardine
Uskonto	luterilainen (vuoteen 1712) katolilainen (vuodesta 1712)
Nimikirjoitus

Fredrik August II (saks. Friedrich August II; 17. lokakuuta 1696 Dresden – 5. lokakuuta 1763 Dresden) oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1733–1763 ja Puolan perimyssodan seurauksena Puola-Liettuan kuningas nimellä August III (puol. August III Sas) vuosina 1733–1763.

Suku ja kasvatus

Fredrik August II oli vaaliruhtinas Fredrik August I:n (Puolan kuninkaana August II) ainoa laillisesta avioliitosta syntynyt poika. Hänet kasvatettiin luterilaiseksi, mutta ollessaan vuonna 1712 matkalla Italiassa hän kääntyi isänsä tavoin katoliseksi.

Saksin vaaliruhtinaana ja Puolan kuninkaana

Fredrik August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen myös isälleen kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali. Hän varmisti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle VI:n tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 pragmaattista sanktiota ja Venäjän keisarinnan Annan tuen lupaamalla tukea Kuurinmaan luovuttamista Venäjälle. Fredrik August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin Krakovassa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi kilpaileva kuningas Stanisław Leszczyński saatiin kuitenkin kukistettua vasta useamman vuoden kuluttua. Vasta kesäkuussa 1736 Fredrik August eli August III tunnustettiin kuninkaaksi myös Varsovassa.

Fredrik August II oli kiinnostuneempi kulttuurista ja helposta elämästä kuin valtionjohdosta. Hän jätti vuodesta 1738 alkaen valtiolliset asiat paljolti neuvonantajalleen Heinrich von Brühlille, joka puolestaan antoi Puolan vaikutusvaltaisen Czartoryskin suvun haltuun. Tämä ajoi Puolan hyvin epävaakaaseen tilaan. Fredrik August liittoutui Itävallan kanssa Preussia vastaan sekä Itävallan perimyssodassa vuonna 1742 että seitsenvuotisessa sodassa vuonna 1756. Jälkimmäisessä sodassa Preussin kuninkaan Fredrik Suuren armeija miehitti nopeasti koko Saksin, jolloin Fredrik August joutui perääntymään Puolaan. Seuraavina vuosina Czartoryskin ja Poniatowskin mahtisukujen vaikutusvalta sekä Venäjän hallitsijan Katariina Suuren sekaantuminen Puolan asioihin lisääntyivät entisestään, mikä vain pahensi maan hajaannusta. Fredrik August sai Saksin takaisin vuoden 1763 Hubertusburgin rauhassa, mutta kuoli vielä samana vuonna.

Fredrik August keräsi pääkaupunkiinsa Dresdeniin suuren taidekokoelman ja rakennutti sinne katolisen Hofkirche-kirkon.

Avioliitto ja lapset

Fredrik August oli vuodesta 1719 naimisissa keisari Joosef I:n tyttären, arkkiherttuatar Maria Josefinan kanssa. Heillä oli 14 lasta, joista vanhin, Fredrik Kristian, seurasi isäänsä vaaliruhtinaan valtaistuimelle, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksi, joten Wettinin suvun valtakausi Puolassa päättyi. Fredrik Augustin tyttäristä Maria Amalia nai Espanjan kuningas Kaarle III:n, Maria Anna Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian III Joosefin ja Maria Josefina Karolina (1731–1767) Ranskan kruununprinssi Ludvigin.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August III Wikimedia Commonsissa