Jatkosodan asemasotavaihe
Jatkosodan asemasotavaihe alkoi joulukuussa 1941 jatkosodan hyökkäysvaiheen jälkeen ja päättyi kesäkuussa 1944, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen.[1][2][3]
Asemasotavaiheen kokonaisuudessaan Suomen rintamalla on katsottu alkaneen 9. joulukuuta 1941. Asemasotavaiheen alkuun vaikutti Suomen pelko siitä, että Yhdistynyt kuningaskunta julistaa Neuvostoliiton toivomuksesta sodan Suomelle, minkä Englanti tekikin joulukuussa 1941.[1] Suomen haasteeksi muodostui myös diplomaattisten suhteiden säilyttäminen Yhdysvaltoihin, koska Japani oli hyökännyt 7. joulukuuta 1941 Pearl Harboriin,[1] joka oli Yhdysvaltain laivastotukikohta Havaijilla, ja Saksan valtakunta oli julistanut Yhdysvalloille sodan 12. joulukuuta,[1] mikä asetti Suomen aseman kyseenalaiseksi, koska Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla.[1]
Asemasotavaihe päättyi 9. kesäkuuta 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäykseen, joka päättyi tulitaukoon 4. syyskuuta 1944. Neuvostoliitto lopetti ampumisen paikoin vasta seuraavana päivänä, 5. syyskuuta 1944. 19. syyskuuta solmittiin Moskovan välirauhan sopimus, mikä lopetti jatkosodan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Asemasotavaihe Yle.fi. 9.11.2012. Viitattu 29.8.2022.
- ↑ Asemasotaa 1942-1944 Yle.fi. 23.6.2009. Viitattu 29.8.2022.
- ↑ Tällaista oli asemasodan arki: Komentajalla 7 huoneen rantakorsu - "joskus keitettiin pontikkaakin" Iltalehti.fi. 26.1.2017. Viitattu 29.8.2022.