Apostolinen vikaari
Apostolinen vikaari on paavin sijaisen arvonimi valtiossa, jossa ei ole katolista piispaa. Tällainen henkilö johtaa apostolista vikariaattia. Nimitystä käytetään myös paavin erikoislähettilään arvonimenä. Norjan katolinen seurakunta kuului vuoteen 1892 asti Ruotsin apostoliseen vikariaattiin. Sen jälkeen apostolinen vikaari työskenteli sekä Oslossa että Tukholmassa. Tanska sai oman apostolisen vikaarin 1892 ja Suomi 1923.[1] Suomen apostolinen vikaarikunta korotettiin hiippakunnaksi 1955.
Katolisen kirkon paikallishallinnon järjestäminen riippuu kirkon aseman vakiintuneisuudesta alueella tai valtiossa. Uusi lähetysalue on aluksi papin johtama missio sui iuris. Sitä seuraa apostolinen prefektuura, jota johtaa apostoliseksi prefektiksi kutsuttu pappi. Hänet nimittää tehtäväänsä paavi ja hänellä on piispan valtuudet, mutta häntä ei ole vihitty piispaksi. Seuraava aste on apostolinen vikariaatti, jota seuraa piispan johtama hiippakunta.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apostolinen vikaari Wikimedia Commonsissa
