Apep

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Apofis)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Apep
Hieroglyfein
O29
Q3 Q3
I15
Muita nimiä
Apopis, Apofis, Aapep
Kulttikeskus
ei palvottu
Roolit
auringon vihollinen
kaaos
pimeys

Apep (kreikkalaisittain Apofis) oli muinaisen Egyptin mytologiassa manalassa elävä käärmedemoni.[1] Apep ilmaantui egyptiläiseen mytologiaan Keskivaltakunnan aikana, mutta vasta Uuden valtakunnan aikaan myyteistä tuli erityisen suosittuja. Apep edusti pimeyden, pahuuden ja kaaoksen voimia, jotka kävivät jatkuvaa taistelua valoa, hyvyyttä ja järjestystä vastaan.

Apep oli tuhoutumaton ja ikuinen auringon vihollinen, joka oli voitettava joka yö.[1] Pilvisinä päivinä tai auringonpimennyksen aikaan Apepin oletettiin päässeen voitolle taistelussa. Ran uskottiin kuitenkin aina lopulta voittavan Apep-käärmeen.

Apep kuvattiin valtavana käärmeenä, joka yritti nielaista auringon ja estää näin Ra-jumalaa kulkemasta tuonpuoleisen (Duat) läpi yöllä. Useimmissa myyteissä Apep odotti Duatin läpi purjehtivaa aurinkolaivaa Bakhu-nimisellä vuorella tai nk. Yön kymmenennellä alueella (yön kymmenes tunti). Alkuperäisen myytin mukaan Apep syntyi, kun Neith sylkäisi Nunin edustamaan kaoottiseen alkumereen. Myöhemmin suositun version mukaan Apep oli ollut auringonjumala ennen Rata, ja Ran syöstyä tämän vallasta halusi Apep kostaa.

Myytissä kerrotaan Apepin hypnotisoineen Ran ja muun aurinkolaivan miehistön, laivan keulassa istuvaa Sethiä lukuun ottamatta. Sethin keihästettyä käärmeen laiva pääsi jatkamaan matkaansa. Myöhemmin, kun Sethiä alettiin rinnastaa laajemmalti pahaan, muut aurinkolaivaa suojelevat jumalat (mm. Mehen, Serket, Maahes, Shu ja Bastet) nousivat tärkeämpään asemaan Apepia vastaan käydyssä taistelussa. Jumalat kuvattiin usein taistelemassa käärmettä vastaan loitsuin tai maagisin veitsin ja keihäin. Myöhemmin Apepia alettiin pitää yhtenä Sethin ilmenemismuotona.[1]

Auttaakseen aurinkolaivan miehistöä voittamaan Apepin valmistettiin monissa temppeleissä ympäri maata kirjoituksia, joissa kuvattiin Apepin kukistumista.[1] Myös päivittäin luettavat loitsut ja suoritettavat rituaalit olivat merkittävässä osassa tasapainon säilyttämiseksi yön ja päivän välillä.

Koska muinaiset egyptiläiset uskoivat hieroglyfien joskus heräävän eloon, piirrettiin Apepin nimessä esiintyvä käärmettä kuvaava hieroglyfi lävistetyksi keihäällä, jotta se ei herätessään uhkaisi vainajaa. Egyptiläiset uskoivat, että maailmanloppu tulee, kun Apep nielaisee auringon ja maailman valtaa kaaos, egyptiksi isfet.

  • Anthony S. Mercante: Who's Who in Egyptian Mythology. (Toinen painos) Yhdysvallat: Metrobooks, 2002. ISBN 1-5866-3611-1 (englanniksi)
  1. a b c d Mercante 2002, s.13–14

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]