Antipodienviherkaija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antipodienviherkaija
Antipodienviherkaija Wellingtonin eläintarhassa.
Antipodienviherkaija Wellingtonin eläintarhassa.
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Viherkaijat Cyanoramphus
Laji: unicolor
Kaksiosainen nimi

Cyanoramphus unicolor
(Lear, 1831)

Katso myös

  Antipodienviherkaija Wikispeciesissä
  Antipodienviherkaija Commonsissa

Antipodienviherkaija (Cyanoramphus unicolor) on Antipodisaarilla elävä uhanalainen kaijalaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 30 cm ja sen höyhenpuku on pääosin vihreä, vatsapuolelta kellanvihertävä. Uloimpien käsisulkien ulkohöyty on sinivioletti ja pyrstösulkien reunat keltaiset. Nokka on harmaa, iiris oranssi ja koivet ruskehtavan harmaat. Laji liikkuu yksittäin, pareittain tai enintään viiden yksilön parvissa. Se ei juurikaan pelkää ihmisiä, ja rauhallinen ihminen voi tarkkailla sitä muutaman metrin päästä.

Antipodienviherkaijat ovat asumattomien Antipodisaarten kotoperäinen laji, jonka kannan koko on 2 000–3 000 yksilöä. Saarille levinneet hiiret, rotat ja muut jyrsijät saattavat lisätä kilpailua ruoasta.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji asuu etenkin kookasta Poa litorosa -heinäkasvia kasvavilla alueilla rannikon tuntumassa.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antipodienviherkaijan lisääntymiskausi päättyy helmikuussa. Pesä sijaitsee kuitupitoisessa turpeessa olevassa onkalossa, johon naaras munii kahdesta viiteen munaa.

Ruokavalio koostuu Poa litorosan lehdistä ja tähkistä, siemenistä ja marjoista, joskus myös pingviinien tai muiden lintujen raadoista ja lintujen munista.

  1. BirdLife International: Cyanoramphus unicolor IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.4.2014. (englanniksi)