Suomuannoona
| Suomuannoona | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Magnoliales |
| Heimo: | Annoonakasvit Annonaceae |
| Alaheimo: | Annonoideae |
| Tribus: | Annoneae[2] |
| Suku: | Annoonat Annona |
| Laji: | cherimola |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Suomuannoona eli kirimoija[4] tai annoona (Annona cherimola) on eteläamerikkalainen hedelmäkasvi.
Puu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomuannoonapuu kasvaa pystysuoraksi ja 5–9 metriä korkeaksi. Oksat ovat rönsyileviä ja kasvavat matalalla. Lehdet ovat 7–15 senttimetriä pitkiä, 4–9 senttimetriä leveitä, ja kasvavat kahdessa rivissä.[5] Nuoret oksat ovat ruskeakarvaisia. Myös lehtiä peittää päälypuolelta harvahko karva, alapinnalta samettimainen nukka.[6]
Tuoksuvat kukat kasvavat yksin tai 2–3 kukan ryhmissä. Terälehdet ovat 3 senttimetriä pitkät.[5]
Hedelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomuannoonan hedelmä on kartiomainen tai sydämenmuotoinen, 10–20 senttimetriä pitkä ja 10 senttimetriä leveä. Se painaa keskimäärin 150–500 grammaa, joskus jopa yli 2,5 kilogrammaa. Hedelmän kuori voi olla ohut tai paksu, sileä tai pienten juomujen kuvioima, ja siinä voi olla pullistumia. Hedelmä on helppo avata. Hedemäliha on valkoista ja mehukasta, ja tuoksuu hyvältä. Hedelmän sokeripitoisuus on 14–18 prosenttia, ja se maistuu lievästi hapokkaalle. Siemeniä on runsaasti, ja ne ovat noin 1,5 senttimetriä pitkiä ja tummia.[5]
Täysikasvuinen hedelmä on kiinteä ja pehmenee huomattavasti kypsytyksessä, samalla kun sen väri muuttuu tumman vihreästä vaalean vihreäksi tai kellanvihreäksi. Hedelmät korjataan täysikasvuisina ja kypsytetään kaupassa.[5]
Eri lajikkeet tuottavat huomattavan erilaisia hedelmiä. Yhdessäkään lajikkeessa eivät yhdisty kaikki halutut ominaisuudet.[5]
Hedelmää syödään usein jälkiruokana, joskus lusikalla. Sitä käytetään myös muun muassa hedelmäsalaateissa, sorbeteissa, kiisselissä ja piiraissa. Hedelmällä on korkea kalori- ja kuitupitoisuus, ja se sisältää runsaasti niasiinia ja C-vitamiinia. Siemenet ovat myrkyllisiä.[5]
Hedelmälihan ravintoarvot / 100 g:
- energiaa 404 kJ / 97 kcal
- proteiinia 1,3 g
- hiilihydraatteja 21,6 g
- rasvaa 0,4 g
Historia ja viljely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomuannoonan uskotaan olevan kotoisin Andeilta Perun ja Ecuadorin välisistä ylänkölaaksoista 1500–2000 metrin korkeudesta. Sieltä se on levinnyt Keski-Amerikan ja Meksikon viileille ylängöille jo kauan sitten. Myöhemmin espanjalaiset veivät kasvia Karibialle, Afrikan rannikoille ja Välimeren seudulle.[5]
Suomuannoonan hedelmää pidetään annoonien suvun parhaana hedelmänä. Sitä viljellään subtropiikissa ja tropiikin ylängöillä usein omavaraisviljelykasvina. Kaupallisesti kasvia viljellään Espanjassa, Boliviassa, Chilessä, Perussa ja Uudessa-Seelannissa.[5]
Suomuannoona kasvaa monenlaisessa maaperässä hiekkaisesta saviseen. Parhaan sadon se antaa tasaisesti kosteassa, vettä läpäisevässä hiekkamaassa, koska silloin se ei kärsi juuritaudeista. Sato paranee, jos kasvi saa kukintakaudella paljon sadetta ja ilmankosteutta. Halla tappaa puun taimet, mutta vanhemmat puut voivat selviytyä. Puun viljelylämpötila on 21–30 celsiusastetta. Puu vaatii viileän jakson ja hyötyy kuivasta kaudesta. Se kärsii korkeista lämpötiloista eikä menesty alangoilla. Kuumassa ja kuivassa säässä puu ei pölytä.[5]
Puu pölytetään usein käsin, jotta hedelmistä saadaan samanmuotoisia. Kasvia lisätään yleisimmin siemenistä. Siemen itää 30 vuorokauden kuluessa. Taimi kasvatetaan usein 90 senttimetrin korkuiseksi ennen kuin siihen aletaan lisätä oksia 15–25 senttimetrin välein. Maahan asti taipuvat ja toisiaan koskettavat oksat karsitaan.[5]
Puuaines on pehmeää, joten puu kärsii kovista tuulista ja oksien katkeilusta. Myös hedelmän kuori on herkkä vaurioitumaan ja kuivumaan.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Annona cherimola IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.3.2020. (englanniksi)
- ↑ Annonaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ a b c d e f g h i j k Janick, Jules & Paull, Robert E. (toim.): ”Annonaceae: Annona cherimola”, The Encyclopedia of Fruit & Nuts, s. 37–42. CABI, 2008. ISBN 978 0 85199 638 7
- ↑ Purdue University
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Suomuannoona (Annona cherimola)
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Suomuannoona eli kirimoija (Annona cherimola)
- Annoona (Annona cherimoia) (Arkistoitu – Internet Archive)
- UniProt: Taxonomy - Annona cherimola (englanniksi)
- Flora of China: Annona cherimolia (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Annona cherimola, (cherimoya) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Annona cherimola (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)