Anjan puisto
| Anjan puisto | |
|---|---|
 Maisema Anjan puistosta. |
|
| Sijainti | Anjanpuistontie 9, 50100 Mikkeli[1] |
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 7 ha |
| Korkeus | 81-90[2] m |
| Perustettu | 1968 |
| Suunnittelija | Anja Laaksonen |
| Kotisivut | |
Anjan puisto on yksityinen, vuonna 1968 perustettu puulajipuisto eli arboretum Mikkelin Honkalahdessa Anjanpuistontiellä, noin 9 kilometriä Mikkelistä kaakkoon eli Anttolaan päin.[3][1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puiston on perustanut Anja Laaksonen. Ensimmäiset tammet, lehmukset ja perennat Laaksonen istutti vuonna 1968. Puisto sijaitsee Ala-Säynätjärven ja Iso-Palvasen välisellä kannaksella,[3] maasto on kumpuilevaa ja viettää etelään päin. Vuosien aikana puiston alueelle on istutettu lukuisia puita ja perennoja, raivattu joutsenlampia suihkulähteineen ja laitettu esille paikalta löytyneitä erikoisia luonnonkiviä.
Nykyisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puisto on 7 hehtaaria laaja alue. Laaksosen tavoitteena on lisätä ja kasvattaa erilaisia hedelmäpuita ja perennoja perinteisten lisäksi ja istuttaa lisää puumaailman uutuuksia ja erikoisuuksia. Lukuisissa lammissa kasvaa erilaisia vesikasveja. Puistoon luontevana osana kuuluvat myös eläimet kuten riikinkukkoja, hanhia, myskisorsia ja helmikanoja. Anjan puisto on suosittu vierailukohde, jossa käy kesäkuukausina matkailijoita ympäri maailmaa.
Puulajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anjan puistosta löytyvät muun muassa seuraavat puulajit:
Kuuset: hopeakuusi (Picea pungens 'Glauca' / blågran), kartiokuusi, lukuisat kultakuuset (Picea abies f. aurea), käärmekuusi (Picea abies f. virgata), mustakuusi (Picea mariana), pallokuusi (Picea abies f. globosa), pisan tuuheakuusi, serbiankuusi (Picea omorika l. Pančićeva omorika), sinikuusi (Picea pungens `Glauca´), siperianpihta (Abies Sibirica l. Siberian Fir) , surukuusi (Picea abies f. pendula)
Männyt: Keltamänty (Pinus ponderosa), käärmemänty (Pinus sylvestris f. virgata), pylväsmänty, vanhat sembramännyt (Pinus cembra subsp. sibirica)
Koivut: Kultakoivu (Betula pubescens f. aurea), kyynelkoivu (Betula pendula ’Youngii’), Ollin visakoivu, pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis), punalehtikoivu (Betula pubescens f. rubra), pahkavisakoivu, taalainkoivu (Betula pendula Dalecarlica), tunturivisakoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii)
Muita puuerikoisuuksia ovat: korkkipuu (Phellodendron spp.), lamoavat lepät, pylväshaapa (Populus tremula 'Erecta' / pelarasp) , sulkalehtiharmaaleppä (Alnus incana f. laciniata), kartiojalava (Ulmus glabra Exoniensis) ym.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: Haastattelu Anjan Puisto/Anja Laaksonen, Nettiradio Mikaeli/arkisto
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kia Toivanen: Arkistoitu kopio Länsi-Savo, lansi-savo.fi. 22.6.2018. Arkistoitu 1.2.2020. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ a b Anjan puisto, Anjanpuistontie 9, Mikkeli (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.2.2020.
- ↑ a b Tuija Pauhu: Anjan puisto kukoistaa ja kaakattaa - katso kuvat! Länsi-Savo, lansi-savo.fi. 15.7.2015. Viitattu 1.2.2020.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Anjan puiston kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Anjan puisto - Mikkelin Kaupunkiopas (Arkistoitu – Internet Archive)