Koralliluikertaja
| Koralliluikertaja | |
|---|---|
_(7774184186).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Osalahko: | Alethinophidia |
| Heimo: |
Telakäärmeet Aniliidae Stejneger, 1892 |
| Suku: |
Anilius Oken, 1816 |
| Laji: | scytale |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anilius scytale |
|
| Alalajit | |
| Katso myös | |
|
|
|
Koralliluikertaja[2] (Anilius scytale) on käärmelaji, jota tavataan Etelä-Amerikasta.[3] Se on sukunsa ja heimonsa ainoa laji. Telakäärmeiden heimoon luettiin aiemmin myös suvut Cylindrophis ja Anomochilus[2].
Koralliluikertaja on harmiton, koloja kaivava käärme. Sillä on joitakin primitiivisiä piirteitä, kuten lantiorenkaiden surkastumat, kynsimäiset ulokkeet kloaakin aukon molemmin puolin sekä kaksi keuhkoa. Koralliluikertajalla on punaisia ja mustia raitoja ja se voi kasvaa 75-senttiseksi. Se syö muita käärmeitä ja liskoja.[4]
Koralliluikertaja elää Brasiliassa, Venezuelassa, Trinidadissa, Kolumbiassa, Boliviassa, Ecuadorissa, Ranskan Guayanassa, Guyanassa ja Perussa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arredondo, J.C., Castañeda, M.R., Cisneros-Heredia, D.F., Velasco, J., Hoogmoed, M.S., Nogueira, C. de C., Schargel, W., Rivas, G. & Martins, M.R.C.: Anilius scytale IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 1847–1848. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5
- ↑ a b Uetz, Peter & Freed, Paul & Hošek, Jiří (toim.): Anilius scytale The Reptile Database. Reptarium. Viitattu 23.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Aniliidae Encyclopædia Britannica. 26.12.2017. Encyclopædia Britannica, inc.. Viitattu 23.3.2018. (englanniksi)