Anestesia-aineet
Anestesia-aineet eli anesteetit ovat lääkkeitä, joita käytetään potilaan rauhoittamiseen (sedatoimiseen) toimenpiteen tai tehohoidon yhteydessä. Yleisanestesian yhteydessä anestesia-aineilla saadaan aikaan anestesiainduktio eli nukahtaminen ja anestesian ylläpito.
Suonensisäisesti annosteltavat anestesia-aineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suonensisäisesti annosteltavia anestesia-aineita (laskimoanesteetteja) käytetään tavallisesti (kevyeen) rauhoittamiseen toimenpiteiden yhteydessä, tehohoitosedaatioon, anestesiainduktioon, lyhyeen nukutukseen ja pitkittyneen epileptisen kohtauksen katkaisuun.[1]
Anestesiakaasut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anestesiakaasut annostellaan hengityksen kautta joko maskilla tai intuboidun potilaan intubaatioputkeen erityisen anestesialaitteiston kautta seoksena hapen kanssa, ja usein seoksessa on lisänä ilokaasu. Anestesiakaasuilla ylläpidetään yleisanestesiaa. Ilokaasu tehostaa anestesiakaasujen vaikutusta.[2] Inhalaationa annetun nukutusaineen lisänä tarvitaan usein lihasrelaksantteja eli herpauttajia, jotka lamauttavat sileitä lihasryhmiä. Näitä aineita tarvitaan leikkauksen suorittamista varten, varsinkin jos sisäelimiä pitää leikata.[3]
- Halotaani, Fluothane, Halothane, Anestan
- Enfluraani, Efrane[4]
- Isofluraani
- Sevofluraani
- Desfluraani
- Metoksifluraani, Penthrane[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Halldin, Matts: Nukutus ja puudutus. Wsoy/SHKS, Helsinki/Porvoo 1971
- Rosenberg, Per & Takkunen, Olli (toim.): Anestesiaopas, Duodecim, 1993 ISBN 951-8917-37-X.
- Neuvonen et al. Kliininen farmakologia ja lääkehoito. Helsinki] : Kandidaattikustannus, 2002 ISBN 951-8951-17-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anestesia-aineet Wikimedia Commonsissa
- Anestesian historiaa ennen 1900-luvun alkua (Arkistoitu – Internet Archive) Arno Forsius, 2005.