Allāhu akbar
Allāhu akbar (arab. الله أكبر, allāhu ʾakbar), johon viitataan myös termillä takbīr (arab. تكبير; johdettu sanan ʾakbar juurikonsonanteista k-b-r), on arabiankielinen lause, joka tarkoittaa ”Jumala on suurempi”. ʾAkbar on adjektiivin niin sanottu elatiivimuoto, joka ilman vertailukohtaa käytettäessä voi tarkoittaa myös "suurin" tai "mitä suurin".
Allāhu akbar on rituaalinen rukous (dhikr, arab. ذِكْر, ḏikr), jollaiset ovat tavallisia erityisesti suufilaisuudessa. Kyse on Jumalan muistamisesta siten, että toistetaan hänen nimiään. Dhikr kehittyi joukoksi formuloita, kuten lā ʾilāha ʾilla llāh (ei ole muuta jumalaa kuin Jumala) Allāhu akbar, (Jumala on suuri), al-ḥamdu lī-llāh, (ylistetty olkoon Jumala) tai bismillah (Jumalan nimeen). Näitä lauseita toistetaan ääneen tai hiljaa mielessä.[1]
Allāhu akbar on rukouksena erityisen yleinen, sillä se esiintyy useita kertoja kolmesta viiteen kertaa päivässä tehtävässä rukouksessa kaikissa islamin suuntauksissa. Lause on islamilaisessa kulttuurissa muutenkin yleinen, ja sitä käytetään tilanteissa, jotka eivät suoraan liity uskontoon.[2]
Länsimaissa ”Allahu akbar” tunnetaan suuren yleisön keskuudessa sen takia, että muslimiterroristit käyttävät sitä sotahuutona.[3][4][5][6][7][8]
Historiallista taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israelilainen jihadismin tutkija David Bukay selostaa takbirin taustaa seuraavasti.[9] Lausahdus tunnettiin myös aikana ennen islamin profeetta Muhammedia. Monijumalaiset (pakanat) tarkoittivat huudolla Allāhu ʾakbar sitä, että Allah on suurempi kuin yksikään muu jumala, jota Arabian niemimaalla palvottiin. Allah oli tuolloin sama kuin Kuun jumala Hubal, joka oli arabialaisen pantheonin ylijumala. Mekassa sijaitsevassa Kaabassa ja sen ympärillä oli aikana ennen islamia 360 erilaista mies- tai naispuolista jumalpatsasta, joiden joukossa Musta kivi edusti Kuun jumalaa. [9]
Bukayn selostus vastaa etenkin USA:n evankelikaanipiireissä 1900-luvun lopulla levinnyttä käsitystä, että islamin Jumala Allah olisi ollut arabien kuunjumala.[10] Bukayn tarina ei saa tukea varhaisimmasta Muhammed-elämäkerrasta, joka kirjoitettiin 800-luvulla (Ibn Ishaq/Ibn Hisham)[11] eikä liioin länsimaisesta nykytutkimuksesta, joka koskee Kaaban luonnetta.[12] Sen sijaan "Allah akbar!" esiintyy Ibn Ishaqin varhaisessa Muhammed-elämäkerrassa useita kertoja sekä sotahuutona että rukouksena.[13]
Allāhu akbar islamilaisten valtioiden lipuissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].svg)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dhikr Encyclopedia Britannica.
- ↑ What does Allahu akbar mean? Dictionary.com.
- ↑ Man shouts ‘Allahu akbar’ as he drives into French crowd thetimes.co.uk. Viitattu 8.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Man reportedly shouts ‘Allahu Akbar’ after stabbing Italian soldier nypost.com. Viitattu 8.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Sydney stabbing suspect yelling 'Allahu akbar' pinned to ground by bystanders with milk crate foxnews.com. Viitattu 8.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Attacker shouting 'Allahu akbar' stabs Belgian policeman reuters.com. Viitattu 8.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Man shouting 'allahu akbar' shot dead after entering police station with knife newsweek.com. Viitattu 8.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Michael Ray: The Paris Attacks Encyclopedia Britannica.
- ↑ a b David Bukay: Islam and the Infidels: The Politics of Jihad, Da'wah, and Hijrah, s. 15–16. Routledge, 2016. Teoksen verkkoversio.
- ↑ M S M Saifullah, Mohd Elfie Nieshaem Juferi & ‘Abdullah David: Reply To Robert Morey's Moon-God Allah Myth: A Look At The Archaeological Evidence Islamic Awareness. 2006.
- ↑ Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta. Basam Books, 1999.
- ↑ Patricia Crone: Meccan Trade and the rise of Islam, s. 134, 170. Gorgias Press, 1987.
- ↑ Ibn Ishaq: The Life of Muhammad. A translation of Ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume, s. 183. Oxford University Press, 1998. Teoksen verkkoversio.