Aléxandros Schinás
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Aléxandros Schinás (kreik. Αλέξανδρος Σχινάς) (1870 Vólos – 6. toukokuuta 1913) oli kreikkalainen anarkisti, joka ampui Kreikan kuninkaan Yrjö I:n Salonikissa vuonna 1913.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Schinás oli asunut Yhdysvalloissa, jossa hän oli töissä 5th Avenue Hotelissa New York Cityssä. Tarjoilijat muistivat hänet uhmakkaana sosialistina, joka kirjoitti aiheesta kirjoja. Hän vietti vapaa-aikansa Manhattanilla, missä hän otti osaa moniin sosialistisiin keskusteluihin. Schinás vastusti monarkiaa ja aristokratiaa.
Myöhemmin Schinás meni anarkistiseen kouluun Kreikkaan, missä hän vastusti hallitusta ja monarkiaa. Kaksi koulun johtajaa pidätettiin ja vangittiin, mutta Schináksen onnistui paeta. Viranomaiset löysivät monta anarkistista ja kuningasvastaista kirjaa.
Rikos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Schinás ampui aamukävelyllä ollutta Kreikan kuningasta Yrjö I:tä Salonikissa klo 5:15 18. maaliskuuta (5. maaliskuuta, Kreikassa juliaaninen kalenteri) vuonna 1913. Luoti osui kuninkaan paksusuoleen ja mahalaukkuun. Kuningas vietiin sairaalaan, mutta hän oli jo kuollut matkalla. Poliisi vei Schináksen selliin. Schinás ei suostunut tunnustamaan murhaa. Erään virkamiehen sanottua, että hän on ”isänmaan loinen”, Schinás sanoi vastustavansa hallituksia, jotka tukevat monarkiaa.
Schinás pysyi tyynenä oikeudenkäynnissä. Hän väitti pyytäneensä kuninkaalta rahaa ja, kun kuningas oli kieltäytynyt, ampunut tämän. Kreikan hallitus väitti, että Schinás oli alkoholisti. Schinás kuoli putoamalla Salonikissa poliisilaitoksen ikkunasta 6. toukokuuta 1913. Viranomaisten mukaan hän teki itsemurhan.
Tulkinnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murhan motiivia ei ole selvitetty. Eräiden arvelujen mukaan Schináksen oli palkannut Bulgaria, joka oli katkeroitunut Kreikalle siitä, että tämä oli anastanut Bulgarialta alueita. Toinen vaihtoehto oli se, että Itävalta-Unkari oli palkannut Schináksen. Kolmas vaihtoehto oli, että Saksa olisi palkannut hänet, koska Saksan ja Kreikan kuningashuoneiden välillä saattoi olla kaunaa. Millekään näistä väitteistä ei kuitenkaan löytynyt näyttöä.
