Alexander Hasselström

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Alexander Carl Hasselström)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alexander Carl Hasselström (4. joulukuuta 1889 Vaasa14. joulukuuta 1941) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat raatimies, kapteeni Alexander Herman Hasselström ja Hilma Emilia Idman.[1][2]

Hasselström kirjoitti ylioppilaaksi Kristiinankaupungin ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1909 ja liittyi Vaasalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa vuosina 1909–1911 ja kävi Turun kauppaopiston vuosina 1913–1914.[1][2]

Jääkärikausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania

Hasselström liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 3. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan, mistä hän siirtyi toukokuussa 1915 Ruotsiin, jossa sai määräyksen ryhtyä Saksan meriesikunnan antamiin tiedustelutehtäviin. Tiedusteluretkeltään hän palasi 3. lokakuuta 1915 Saksaan ja hänet lähetettiin tuntemattomasta syystä Altonan työosastoon, josta hänet laskettiin siviilitöihin 2. elokuuta 1917.[1][2]

Suomen sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Suomen sisällissota

Hasselström palasi Suomeen 4. maaliskuuta 1918 ja astui varavääpelinä armeijan palvelukseen 1. Krenatöörirykmentin 3. Oulun pataljoonan 2. komppaniaan. Hän otti pataljoonan lähettiupseerina osaa sisällissodan taisteluihin Luhalahdessa, Viljakkalassa, Mannanmäellä, Kyröskoskella, Epilässä, Tampereella, Karkussa ja Lempäälässä. Hän toimi Lempäälässä muodostetun 4. komppanian päällikkönä pataljoonan edetessä Valkeakosken, Hauhon, Tuuloksen, Lammin ja Kosken kautta Hämeenlinnaan.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hasselström erosi armeijasta 11. heinäkuuta 1918, mutta toimi kesällä 1919 opetusupseerina Uudenmaan suojeluskuntain taistelukoulussa Karjalankannaksella. Hän työskenteli konttoristina useissa liikkeissä vuosina 1919–1922 ja liikemiehenä Kristiinan kaupungissa vuosina 1922–1930 sekä Helsingissä vuosina 1930–1935, kunnes 5. lokakuuta 1935 alkaen pääsi ylimääräiseksi virkailijaksi Uudenmaan sotilaspiirin esikuntaan, josta hänet siirrettiin 1. huhtikuuta 1936 alkaen Tuusulan sotilaspiirin esikuntaan ja edelleen Helsingin sotilaspiirin esikuntaan hänet siirrettiin vuonna 1938. Hänet on haudattu Helsinkiin.[1][2]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975