Alalie
| Alalie | |
|---|---|
| Ἀλαλίη | |
 Alalien arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Alalie |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Ranska |
| Paikkakunta | Le Fort, Aléria, Corse |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 560 eaa. – 200/300-luku jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Korsika |
| Aiheesta muualla | |
Alalie (m.kreik. Ἀλαλίη, Alaliē, myös Ἀλλαλία, Allalia, Ἀλερία, Aleria; lat. Alalia, Aleria) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Korsikan saarella nykyisen Ranskan alueella.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee nykyisen, kaupungista nimensä perineen Alérian kylän lounaispuolella.[4][5]
Alalie oli alun perin kreikkalainen ja sittemmin roomalainen siirtokunta ja Korsikan tärkeimpiä kaupunkeja antiikin aikana. Roomalaisella kaudella se toimi saaren hallinnollisena keskuksena,[2][3] myöhäisroomalaisella kaudella Corsican provinssin pääkaupunkina.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alalien poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Korsikan (kreikkalaisittain Kyrnos, myöhemmin Korsis, Korsika; latinaksi Corsica) saaren itärannikon puolivälissä vastapäätä Italian puoleista Etrurian länsirannikkoa. Kaupunki oli rakennettu Rhotanos-joen (lat. Rhotanus, nyk. Tavignano) eteläpuolelle lähelle sen suuta. Rannikko on siirtynyt alueella huomattavasti antiikin ajasta. Nykyisin kaupungin paikka on jo yli kaksi kilometriä sisämaassa, vaikka se oli antiikin aikana satamakaupunki.[2][3][6]
Alalien kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200 neliökilometriä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikkalainen kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alalie oli alun perin kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Joonian Fokaiasta tulleet asuttajat arkaaisella kaudella noin vuonna 560 eaa. oraakkelin antamaan kehotukseen perustuen.[2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Allaliaios (Ἀλλαλιαῖος).[3]
Kun persialaiset tuhosivat emäkaupunki Fokaian Harpagoksen johdolla 20 vuotta myöhemmin, noin vuonna 546–540 eaa., noin puolet fokaialaisista muutti Alalieen. Fokaialaiset asuivat Alaliessa noin viisi vuotta harjoittaen merirosvoutta etruskien eli tyrrheenien vesillä sekä Karthagon hallussa olleen Sardinian saaren lähistöllä. Tämä sai aikaan vihollisuuksia, ja johti lopulta suureen Alalien meritaisteluun etruskien ja karthagolaisten yhdistynyttä laivastoa vastaan noin vuonna 540–535 eaa. Herodotos mainitsee Alalien laivaston kooksi tuolloin 60 laivaa, minkä perusteella kaupungin väkiluvuksi on arvioitu noin 20 000. Alalien fokaialaiset saivat tappiossa voiton mutta raskaan sellaisen, ja jättivät kaupungin ja siirtyivät Etelä-Italian niin kutsuttuun Suur-Kreikkaan. Ensin he siirtyivät Rhegioniin ja perustivat sen jälkeen Elean siirtokunnan uudeksi kaupungikseen.[1][2][3][7]
Etruski- ja roomalaiskausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alalieen jäi todennäköisesti jonkin verran kreikkalaisia asukkaita, mutta kaupunki muuttui etruskikaupungiksi ja lakkasi olemasta kreikkalainen polis. Kreikkalainen väestö sekoittui ajan kuluessa etruskeihin ja mahdollisesti myös karthagolaisiin.[1][2] Taistelun jälkeen kreikkalaista Alalieta ei mainita historiassa. Se esiintyy historiassa jälleen roomalaisella nimimuodollaan Aleria ensimmäisen puunilaissodan aikaan, jolloin kaupunki oli Karthagon hallinnassa. Tuolloin, tarkemmin vuonna 259 eaa., Rooman laivasto valtasi sen Lucius Scipion johdolla. Samalla koko saari tuli Rooman alaisuuteen.[2][3][8]
Ensimmäisen vuosisadan eaa. alkupuolella Aleria vastusti Sullaa. Voitettuaan hän teki kaupungista roomalaisen colonian eli sotilassiirtokunnan vuonna 81 eaa. Julius Caesar ja Augustus asuttivat sinne lisää roomalaisia, ja kaupungin nimeksi tuli Colonia Veneria Julia Pacensis Restituta Tertianorum Aleria. Augustus asetti kaupunkiin laivaston joukko-osaston, joka erotettiin omaksi yksikökseen Misenumissa olleesta laivastosta.[2][3]
Roomalaisella kaudella Aleria oli edelleen yksi Korsikan tärkeimpiä, ja toimi saaren hallinnollisena keskuksena. Taloudellisesti kaupunki taantui vähitellen Ostian merkityksen noustua satamana. Löytöjen perusteella Aleria on säilynyt asuttuna ainakin 200–300-luvuille jaa. saakka.[2]
Kaupungin paikalla on suoritettu järjestelmällisiä arkeologisia kaivauksia vuodesta 1955 lähtien.[2]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungin jäänteet ovat pääosin peräisin roomalaisen kauden rakennuksista. Kreikkalaisesta eli fokaialaisesta kaupungista on löydetty vain vähän jäänteitä, joihin lukeutuu vähäisiä, 500-luvulle eaa. ajoitettujen asumusten jäänteitä sekä keramiikkaa, pääasiassa joonialaisen ja rhodoslaisen keramiikan siruja sekä attikalaisen mustakuviokeramiikan siruja. Kreikkalainen kaupunki on ollut ympäröity muurein, joista on löydetty osia. Myös ne on ajoitettu noin 500-luvulle eaa.[1][2]
Kaupungin paikan läheltä nykyisestä Casabiandan kylästä on löydetty roomalaista kautta edeltäneen ajan nekropolis eli hauta-alue, jossa on muun muassa kallioon kaiverrettuja kammiohautoja. Niistä vanhimmat on ajoitettu arkaaiselle tai varhaiselle klassiselle kaudelle. Hautalöytöihin lukeutuu paljon keramiikkaa, pronssiastioita, aseita ja koruja.[2]
Roomalaisen kauden kaupungista on löydetty muun muassa kaupunginmuuria portteineen, itä-länsisuuntainen forum, jonka pituus on noin 92 metriä, sekä cardo maximus ja decumanus maximus -pääkadut. Forumin itälaidalla oli temppeli, joka on oletettavasti ollut omistettu Augustukselle ja Romalle, ja pohjois- ja eteläsivuilla portiikkeja. Muihin roomalaisaikaisiin rakennuksiin kuuluvat muun muassa praetorium eli hallintorakennus, amfiteatteri, roomalainen kylpylä (nk. Santa Laurinan kylpylä), varhaiskristillinen kappeli, sekä niin kutsutut Doliumin talo ja Impluviumin talo.[2]
Kaupungista ja sen nekropoliilta tehtyjä esinelöytöjä on Alérian kylässä sijaitsevassa Alérian arkeologisessa museossa.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”1 Alalie”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ALALIA later ALERIA Corsica, France”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Aleria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Alalie/Aleria Pleiades. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ Alalie (Corsica) 9 Aleria - Αλαλίη ToposText. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ Smith, William: ”Corsica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Herodotos: Historiateos 1.165–167; Stefanos Byzantionlainen, Ethnika, sub voce Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 5.13, jossa Κάλαρις, Kalaris pitäisi selvästi olla Ἀλαρία, Alaria.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.6.12; Pomponius Mela: De situ orbis 2.7; Diodoros Sisiliainen: Historian kirjasto 5.13; Seneca nuorempi: Helvia-äidille, lohduttautumisesta (Cons. ad Helv.) 8; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.2.5; Itinerarium Antonini Augusti s. 85.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alalie Wikimedia Commonsissa
