Albrecht Fredrik Richard de la Chapelle

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Albrecht Fredrik Richard de la Chapelle (15. tammikuuta 1785 Bromarv28. tammikuuta 1859 Helsinki)[1] oli suomalainen vapaaherra, juristi, valtiopäivämies ja senaattori.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De la Chapellen vanhemmat olivat tilanomistaja, luutnantti Fredrik de la Chapelle ja Katarina Charlotta Hageman ja puoliso vuodesta 1816 Anna Charlotta Sacklén (k. 1874). De la Chapelle oli ylioppilas Uppsalassa 1796 ja Turussa 1798. Hän suoritti tuomarintutkinnon 1803 ja sai molempien oikeuksien kunniatohtorin arvon 1840. De la Chapelle tuli Turun hovioikeuden ylimääräiseksi notaariksi 1805 ja hallituskonseljin eli senaatin oikeusosaston kanslistiksi 1809, protokollasihteeriksi 1811 ja esittelijäsihteeriksi 1816. Senaatin oikeusosaston jäsen hän oli 1822–1856 ja samalla Vaasan laamannikunnan laamanni 1836–1859. De la Chapelle sai valtioneuvoksen arvon 1830 ja todellisen valtioneuvoksen arvon 1837. Vapaaherra hänestä tuli 1856. Hän omisti Lindön kartanon Tenholassa. De la Chapelle oli valtiopäivämies Porvoon valtiopäivillä 1809. Vuosina 1842–1847 hän oli puheenjohtajana komiteassa, joka tutki Venäjän mallin mukaan tehtyä Suomen lakien kodifioimisehdotusta. Hänen ansiostaan ehdotus hylättiin.[1][2]

Albrecht Fredrik Richard de la Chapellen poikia olivat senaattori Frans Richard de la Chapelle ja juristi, valtiopäivämies Claes Leonard de la Chapelle.[1]

  • Underrättelser för mina Barn, (säilynyt käsikirjoituksena)
  1. a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Albrekt Fredrik Richard de la Chapelle. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 22.11.2020)
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2 s. 356.