Ajatushautomo
Ajatushautomo, joskus myös ajatusmylly tai ajatuspaja, (engl. think tank) on asiantuntijoista koostuva organisaatio, joka toimii melko itsenäisesti poliittisten, taloudellisten ja muiden elinten rinnalla pohtimassa tavoitteenasetteluja, keinoja niiden saavuttamiseksi sekä keskeisiä menettelytapakysymyksiä.[1]
Ajatushautomo voi kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia synergiaetuja, tai vallan edustajista. Ajatushautomoista on joskus myös käytetty nimitystä ”keskustelufoorumi”.lähde?
Ajatushautomot ovat tulleet Eurooppaan Yhdysvalloista. Maailman suurimmissa ajatushautomoissa voi olla satoja työntekijöitä; suomalaisissa keskimäärin vain muutamia.[2] Useat kansalaisjärjestöt määrittelevät itsensä ”think and do -tankeiksi”, eli ne harjoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa.
Kansainvälisiä ajatushautomoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rooman klubi
- ERT, European Round Table,(eurooppalainen pyöreä pöytä)
- Bilderberg
- Trilateraalinen komissio
- East office
- Lobby register
Ajatushautomot eri maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvallat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvalloissa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia. Ajatuspajoilla on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä rooli amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöstenteossa.lähde? Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage Foundation ja liberaalimpia kantoja ottava Brookings. Yhdysvaltalaiset think tankit ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia. Think and do -tankiksi itsensä määrittelee muun muassa Rocky Mountain Institute.[3]
Britannia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia mutta määrittelevät itsensä usein keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa IPPR, Demos UK, Young Foundation ja New Economics Foundation. Maassa toimii myös useita think and do -tankeja.lähde?
Saksa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksalainen Heinrich-Böll-säätiö on vihreä think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää.[4] Saksan sosiaalidemokraatteja lähellä olevalla Friedrich-Ebert-Stiftungilla on runsaat 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissa, ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.[5]
Ruotsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa toimivat muiden muassa työväenliikkeen Arbetarrörelsens Tankesmedja, itsenäinen yleisvasemmistolainen Arenagruppen ja punavihreä Cogito. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja feminismistä.[6] Arbetarrörelsens Tankesmedja osallistuu julkiseen keskusteluun, järjestää seminaareja ja julkaisee raportteja ja politiikkasuosituksia muun muassa koulutus-, vero- ja työmarkkuinapolitiikasta.
Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, esimerkiksi sosiaalidemokraattien Foundation for European Progressive Studies ja konservatiivien Centre for European Studies.
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on valtion, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella sekä projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) edustaa näkyvästi yritysmaailman maailmankuvaa elinkeinoelämän rahoilla. Suomen kaksikielistä kulttuuria puolustava Magma toimii ruotsinkielisten säätiöiden tuen turvin, ja ihmisnäkökulmaa korostava Demos Helsinki on vakiinnuttanut paikkansa itse hankkimallaan projektirahoituksella.[7]
Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, minkä jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ainakaan tähän mennessä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat eivät ole täyttäneet niihin kohdistuneita odotuksia. Vaikka useissa ajatushautomoissa on tehty aatepohjalta ponnistavaa tutkimus- ja selvitystyötä, koottu julkaisuja ja järjestetty keskustelutilaisuuksia, hautomoista ei ole tullut yleisen yhteiskunnallisen keskustelun moottoreita. Ajatushautomoiden julkaisut ja tilaisuudet ylittävät joskus uutiskynnyksen ja herättävät toisinaan yleistä kiinnostusta, mutta ensisijaisesti ne puhuttelevat oman puolueen aktiiveja.[7]
e2 tuottaa yhteiskuntatieteellistä tietoa järjestöjen, yritysten, median ja poliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Suomen Keskustaa lähellä oleva e2 tekee tutkimuksia, analyysejä ja toimenpidesuosituksia. Se pyrkii ennakoimaan yhteiskunnallisia ilmiöitä myös päivänpolitiikan ulkopuolelta sekä vahvistamaan osaltaan suomalaista think tank -toimintaa ja sen kansainvälistymistä.Vasemmistofoorumin tuottama, General Intellect -osuuskunnan kirja Vasemmisto etsii työtä (Like, 2008) herätti laajalti huomiota. Kirja käsittelee vasemmiston uudistumistarvetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on tietointensiivistä, työ on laajentunut kaikkialle ja työväki ei enää ole kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä. Vasemmistofoorumi tuottaa myös kaupalilisten kustantajien julkaisemia teoksia. Keväällä 2010 Vasemmistofoorumi käynnisti tieteellis-yhteiskunnallisen Peruste-aikakauskirjan julkaisemisen.
Markku Pyykkölän mukaan "Näin pienillä resursseilla ei päästä julkisille mielipidemarkkinoille."[2] Ruurik Holmin mukaan "Kolmen suurimman puolueen think tankien valtionrahoitus on kohtuullisella tasolla, mutta pienemmät eivät pärjää alkuunkaan. Tämä on demokratian kannalta ongelma."[2] Karina Jutilan mukaan Suomessa on markkinoita enintään 2-3 think tankille.[2]
Kaikki vuoden 2005 jälkeiset puoluesidonnaiset ajatushautomot tuottavat julkaisuja ja raportteja, järjestävät seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Eräät tuottavat tietoa julkiseen keskusteluun: sellaisia ovat esimerkiksi Kalevi Sorsa -säätiö ja e2. Jotkut tekevät yhteistyötä muiden hautomoiden kanssa. Toiset taas tukevat puolueensa toimintaa, kuten kokoomuspohjainen Suomen Toivo -ajatuspaja. Puolueet eivät suoraan sanele tutkimusaiheita, mutta aiheet valikoituvat samansuuntaisiksi kuin puolueen intressit.[2] Useimpien ajatushautomoiden poliittisuus on pikemminkin tietyn aatesuunnan edustamista kuin varsinaista puoluepolitiikkaa.
Think Tanks and Civil Societies Program kertoo[8] Suomessa olevan 28 ajatushautomoa, joista listaa seuraavat
- Finnish Institute of International Affairs (FIIA), 141. maailman parhaiden listalla
- ETLA, 59. talousalan parhaista
- WIDER, 7. kansainvälisten listalla
- Water and Development Research Group, Aalto-yliopisto, 56. "development" eli kehitys-listalla
- EVA, 48. talouspolitiikan listalla
- Libera, 75. ajataushautomoiden yhteistyössä
Suomalaisia ajatushautomoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Agenda (RKP)[9]
- Ajatushautomo Kompassi (kristillisdemokraatit)[9]
- Ajatuspaja Toivo (kokoomus)[9]
- Ajatuspaja Visio (vihreät)[9][10]
- Demos Helsinki
- e2 Tutkimus (alkujaan keskustalainen ajatushautomo, sittemmin pyrkinyt tutkimuslaitokseksi)[9]
- Kalevi Sorsa -säätiö (SDP)[9]
- Libera-säätiö
- SaferGlobe
- Suomen Perusta (perussuomalaiset)[9]
- Uuden talousajattelun keskus (keynesiläisyys)[11]
- Vasemmistofoorumi (vasemmistoliitto)[9]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 15. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
- ↑ a b c d e Rantanen, Miska: Puolueiden ajatushautomot pohtivat minimimiehityksellä. Helsingin Sanomat 7.7.2008
- ↑ About RMI Rocky Mountain Institute. Viitattu 29.1.2014. (englanniksi)
- ↑ Brusin, Terhi: Ajatusten iso paja Vhreä Lanka. 2.2.2007. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ Jahresbericht Friedrich-Ebert-Stiftung 2008 library.fes.de. Viitattu 29.1.2014. (saksaksi)
- ↑ Ahtela, Taina: Materialismin murtaja Vihreä Lanka. 2.2.2007. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ a b Pääkirjoitus: Ajatushautomoiden idea on hämärtymässä HS.fi. 4.6.2012. Viitattu 29.1.2014.
- ↑ Gotothinktank.com (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- ↑ a b c d e f g h Puolueiden ajatushautomot ovat saamassa uuden kilpailijan Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
- ↑ Ajatuspaja Visio ajatuspajavisio.fi. Viitattu 23.9.2024.
- ↑ Talouspolitiikka | Suomessa aloittaa uusi ajatuspaja, joka haluaa eroon talouskuripuheesta: ”Olen varautunut paskamyrskyyn” Helsingin Sanomat. 6.10.2023. Viitattu 6.10.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ajatushautomo Wikimedia Commonsissa
- TTCSP Global Go To Think Tank Index reports (Think Tanks and Civil Societies Program (TTCSP), University of Pennsylvania) (englanniksi) (upenn.edu)
- Vuoden 2013 lista johtavista Think Tankeistä, http://gotothinktank.com/dev1/wp-content/uploads/2014/01/GoToReport2013.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- Saarinen, Juhana: Mitä ne siellä hautoo? Aviisi. 16/2004.
- Turunen, Jorma: Think tankit ja poliittiset säätiöt Euroopassa. Esityksiä suomalaisista toteuttamismalleista Oikeusministeriön julkaisu 2005:4.
- Kervinen, Elina: Ajatuspajakokeilun opetukset. Poliittisia kysymyksiä käsittelevien think tank -prosessien kokeilu (Arkistoitu – Internet Archive) Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2006:16.
- Laaksonen, Teemu: Ajatuspaja: Suomella ei voi olla yhteistä päämäärää Yle Uutiset. 2.1.2013.
- Huhtala, Hannele, Syrjämäki, Sami & Tuusvuori, Jarkko S.: Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin. Tampere: niin & näin, 2016.