Adée Leander-Flodin

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Adée Flodin)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Adée Leander-Flodin, oikea nimi: Adolphine Thérèse Leander-Flodin,[1] (29. toukokuuta 1873 Helsinki – 6. heinäkuuta 1935[2] Rooma, Italia[3]) oli suomalainen ooppera- ja konserttilaulaja, äänialaltaan sopraano.[4][5]

Leander-Flodin oli Suomen kaartin sotilaskapellimestari[3] Adolf Leanderin[4] ja Mathilda Emilie Fagerlundin tytär.[2] Leander-Flodin kävi Helsingissä ruotsalaisen tyttökoulun ja Helsingin Musiikkiopiston, jossa hän opiskeli laulua, teoriaa ja pianonsoittoa. Leander-Flodin opiskeli laulua Suomessa Abraham Ojanperän ja Emilie Mechelinin johdolla ja Pariisissa 1893–1898[4] valtion stipendin turvin[3] Rosine Laborden oppilaana[2]. Hänet oli Pariisissa kiinnitetty Opéra Comiqueen 1897–1898, ja hän piti konsertteja sekä Euroopassa että Etelä-Amerikassa. Vuonna 1898 Leander-Flodin teki laajan konserttikiertomatkan aina Etelä-Amerikkaan saakka, jossa hän oleskeli vuoden ajan toimien laulajattarena ja laulunopettajana. Europpaan palattuaan hän konsertoi muun muassa Tukholmassa ja Norjassa.[1] [5]

Leander-Flodin avioitui vuonna 1900 musiikkikriitikko, säveltäjä Karl Flodinin kanssa[1], joka seurasi mukana konserttikiertueilla. Pariskunta muutti Buenos Airesiin 1908, jossa hän oli jo 1898 konsertoinut mutta palannut Suomeen isänsä sairastuttua. Hän toimi siellä myös laulunopettajana.[6][7][4] Pariskunta palasi 1925 Suomeen, ja miehensä kuoltua vuonna 1925 Leander-Flodin muutti Roomaan.[2][6] Kuolemaansa saakka[3] hän toimi Roomassa laulunopettajana. Leander-Flodin kuoli 62-vuotiaana Roomassa heinäkuussa 1935[1][5].

Pariisissa samaan aikaan laulanut Aino Ackté piti Leander-Flodinia kilpailijanaan ja kirjoitti tästä kitkeriä kommentteja.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja osa 2, palsta 1415
  2. ↑ a b c d Kuka kukin oli, (Wikiaineisto)
  3. ↑ a b c d e Adee Leander-Flodin (1873-1935), Yle, äänilevystö, viitattu 14.11.2021
  4. ↑ a b c d Flodin 2. Leander-F., Adée, Tietosanakirja, osa 2, palsta 1124. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1910 (Runeberg.org)
  5. ↑ a b c Adée Leander-Flodin kuollut, Helsingin Sanomat, 07.07.1935, nro 178, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 07.07.2024
  6. ↑ a b Karl Flodin, Biografiasampo, viitattu 14.11.2021
  7. ↑ Adée Flodin, Svensk Musiktidning 13.11.1900 (Runeberg.org)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: WSOY, 1955. Sivu 444.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Adée_Leander-Flodin&oldid=22497052”