Myrkkyliljakasvit
| Myrkkyliljakasvit | |
|---|---|
 Vuorimyrkkylilja (Colchicum alpinum) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Ylälahko: | Yksisirkkaiset Lilianae |
| Lahko: | Liliales |
| Heimo: |
Myrkkyliljakasvit Colchicaceae DC., nom. cons. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Myrkkyliljakasvit (Colchicaceae) on kasviheimo koppisiemenisten Liliales-lahkossa, jonka tunnetuimmat edustajat ovat liljakasvit (Liliaceae).
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myrkkyliljakasvien aineenvaihduntatuotteita ovat flavonit. Lehdissä on tavallisesti vahva keskisuoni, ja kanta on tuppimainen. Kukintotyyppi vaihtelee tai kukat sijaitsevat lehtihangoissa. Kehälehdet ovat tyven poikkileikkaukseltaan U:n muotoisia (nupussa kukin niistä sulkee sisäänsä heteen) ja ovat toisinaan yhtyneet toisiinsa. Siitepölyhiukkasessa on paksu seksiinikerros. Emilehdet ovat erillisiä ja vartalollisia tai yhteen kasvaneita, jolloin vartalo on enemmän tai vähemmän haarova tai luotti on liuskainen. Kussakin emilehdessä on kaksi tai paljon kaksikalvoisia siemenaiheita. Hedelmä on liiteluomainen kota ja sisältää pyöreitä siemeniä. Niissä on uloke (strofioli), mehevä kuori tai vaippa (arillus). Alkio on pieni.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myrkkyliljakasveja tavataan eri puolilla maapalloa lauhkeilta alueilta tropiikkiin; Etelä-Amerikasta ne puuttuvat.[1]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myrkkyliljakasvien heimoon kuuluu 15 sukua, joissa on yhteensä 245 lajia. Ne yhdistellään kolmeksi alaheimoksi, jotka puolestaan jakautuvat useaan tribukseen.[1]
- 1. Alaheimo Uvularioideae käsittää juurakollisia ruohoja, joilla on kaksirivinen lehtiasento, sarjamainen kukinto tai yksittäiset kukat; kukat ovat kellomaisia ja riippuvia, hedelmä kota tai marja. Sukuja alaheimossa on kaksi, lajeja 15, joista kymmenen tiukuliljojen (Disporum) suvussa ja viisi kielokkien (Uvularia) suvussa.
- 2. Burchardioideae-alaheimon kasveilla on kukissaan laakea tai suppilomainen kehä. Alaheimossa on kaksi tribusta:
- 2.1. Burchardieae sisältää vain yhden viisilajisen suvun silmätähdet (Burchardia), joka kasvaa Australiassa. Sen lajeilla on turvonneella tyvellään paperimaisia suomuja, kierteinen lehtiasento, sarjamainen ja lehdellinen kukinto, liiteluomainen kota-hedelmä ja vaihtelevasti kulmikkaat siemenet.
- 2.2. Tripladenieae-tribuksessa on kolme australialaista ja uusiguinealaista sukua, joissa on vain viisi lajia. Ne ovat juurakollisia ruohoja, joskus puutuneita, ja niiden lehdet ovat kahdessa rivissä, kukinnot sarjamaisia tai kukat ovat yksittäin.
- 3. Colchicoideae-alaheimon kasvit ovat tyveltään turvonneita ja suomuisia ruohoja, jotka sisältävät alkaloideja. Lehdet ovat kierteisesti, kukinto terttumainen tai kukat ovat yksittäin, ja heteiden tyvellä on mesiäinen. Yhdeksän sukua ja 210 lajia kasvavat Vanhassa maailmassa. Tribuksia on kolme:
- 3.1. Colchiceae-tribus käsittää viisi sukua, joissa on 170 lajia. Runsaslajisin suku on myrkkyliljat (Colchicum), jossa on lajeista peräti 150. Keijunliljat (Gloriosa) ovat kärhimäisten lehtien avulla kiipeileviä köynnöksiä, ja niiden kukat ovat vastakohtaisia vartalon asemasta johtuen. Eräät tribuksen lajit ovat juurakollisia, eräillä lehdet ovat kiehkuroissa, eräillä on lyhytruotiset ja tupettomat lehdet, eräiden kehälehdet ovat yhteen kasvaneita, joillakin on kukassaan mesiäisiä ja joillakin hedelmänä liiteluomainen kota. Lyhtyliljoilla (Sandersonia) on varressaan putkiloita. Tribuksen kasvit kasvavat Afrikassa, Euroopassa ja Keski-Aasiasta trooppiseen Kaakkois-Aasiaan ulottuvalla alueella.
- 3.2. Tribuksessa Iphigenieae on kaksi sukua ja kymmenen lajia, joista yhdeksän suvussa Iphigenia. Tribus on levinnyt Vanhan maailman tropiikkiin ja Etelä-Afrikkaan. Kukat sijaitsevat yksittäin eikä niissä ole mesiäisiä.
- 3.3. Anguillarieae-tribuksen kasveilla on terttumainen tai tähkämäinen kukinto, jossa ei ole tukilehtiä. Eräillä lajeilla kehälehdet ovat kasvaneet yhteen. Hedelmä on liiteluomainen kota. Sukuja on vain kaksi, lajeja 38 Afrikassa ja Australiassa. Kauppiaanliljojen (Wurmbea) suvussa lajeista on 37, Anguillaria on yksilajinen.[1]
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myrkkyliljakasvien suvut[2]:
- Baeometra Endl.
- Burchardia R.Br. – silmätähdet
- Camptorrhiza E.P.Phillips
- Colchicum L. – myrkkyliljat, sisältää kehdokit eli kehtoliljat (Androcymbium) sekä virvaliljat (Bulbocodium)
- Disporum Salisb. – tiukuliljat
- Gloriosa L. – keijunliljat, sisältää kiertoliljat (Littonia)
- Hexacyrtis Dinter
- Iphigenia Kunth
- Kuntheria Conran & Clifford
- Neodregea C.H.Wright
- Onixotis Raf.
- Ornithoglossum Salisb.
- Sandersonia Hooker – lyhtyliljat
- Schelhammeria R.Br.
- Tripladenia D.Don
- Uvularia L. – kielokit
- Wurmbea Thunb. – kauppiaanliljat
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Sarjasilmätähti (Burchardia umbellata) -
-
Gloriosa modesta -keijunliljalaji -
Lyhtylilja (Sandersonia aurantiaca) -
-
Keltakielokki (Uvularia grandiflora) -
Pantakauppiaanlilja (Wurmbea dioica)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Colchicaceae
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]." http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
