Aarne Alve
Aarne Johannes Alve (5. kesäkuuta 1894 Heinävesi – 26. syyskuuta 1937) oli suomalainen jääkärimajuri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Antti Fredrik Alve ja Hanna Kristiina Astrén. Hänen puolisonsa oli Fanny Augusta Rekola. Aarne Johannes Alve kävi viisi luokkaa Kuopion suomalaista yhteiskoulua, Saksassa hän opiskeli kaksi lukukautta Mittweiden teknisessä opistossa, sekä yhden lukukauden Tampereen teknisessä opistossa. Kouvolan yhteislyseossa hän suoritti 7. luokan yksityisesti vuonna 1932. Sotilas pedagogisen kurssin hän suoritti vuonna 1925.[1][2]
Jääkäriaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aarne Johannes Alve liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 29. helmikuuta 1916, hänet siirrettiin 1. marraskuuta 1917 pataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella, Schmardenissa ja Aa-joella. Rintamakomennuksen jälkeen hän osallistui Libaussa kesällä 1917 rautatienrakennuskursseille.[1][2]
Suomen sisällissota
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Suomen sisällissota
Hän saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan 5. jääkärirykmentin 13. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 23. maaliskuuta 1918 pataljoonan konekiväärikomppaniaan. Suomen sisällissodassa hän osallistui taisteluihin Kuokkalassa ja Ollilassa sekä etenemiseen Rajajoella.[1][2]
Palvelu Suomen armeijassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sisällissodan jälkeen hänet siirrettiin 12. tammikuuta 1918 esikuntavääpeliksi pioneerikoulutuspataljoonaan. 11. syyskuuta 1918 hänet siirrettiin pataljoonan 1. komppaniaan joukkueenjohtajaksi. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin 2. pioneeripataljoonan 2. komppaniaan joukkueenjohtajaksi ja 1. maaliskuuta 1921 1. komppaniaan talouspäälliköksi ja myöhemmin joukkueenjohtajaksi. 11. kesäkuuta 1922 hänet komennettiin pataljoonan 2. komppanian päälliköksi. Armeijasta hän erosi 25. marraskuuta 1922. Armeijasta eronsa jälkeen hän toimi Kajaanin suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Aarne Johannes Alve astui uudelleen armeijan palvelukseen 17. lokakuuta 1923 ja hänet sijoitettiin nuoremmaksi upseeriksi Pohjois-Savon rykmentin 1. komppaniaan, josta tehtävästä hänet siirrettiin 11. tammikuuta 1924 rykmentin majoitusmestariksi. Kesällä 1924 hänet siirrettiin nuoremmaksi upseeriksi Rautatiepataljoonaan. Vuodet 1924–1927 hän toimi aliupseerikoulun johtajana. Pioneeripataljoonassa hän toimi komppanianpäällikkönä vuodet 1927–1929. Teknisen toimiston päälliköksi hänet nimitettiin vuonna 1929 ja tässä tehtävässä hän toimi aina vuoteen 1935 asti. Vuonna 1935 hänet siirrettiin Yleisesikunnan linnoitustoimiston toimistoupseeriksi, mitä tehtävää hän hoiti kuolemaansa asti. Hän kuoli vuonna 1937 ja hänet on haudattu Toijalaan.[1][2]
Luottamustoimet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rautatiepataljoonan kunnianeuvoston puheenjohtajana 1925–1927
- 3. Divisioonan kunnianeuvoston jäsen 1928.
- Pioneeripataljoonan kunnianeuvoston varapuheenjohtajana 1934.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
- Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
     |
|