AGM-158 JASSM

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AGM-158 JASSM
AGM-158 Joint Air-to-Surface Standoff Missile
AGM-158 Joint Air-to-Surface Standoff Missile
Aseen tyyppi ilmasta maahan -risteilyohjus
Alkuperämaa Yhdysvallat
Palvelushistoria
Palvelusvuodet 2008–
Valtion käytössä Australia, Puola, Suomi ja Yhdysvallat
Valmistushistoria
Valmistajat Lockheed Martin
Hinta 830 000 dollaria (JASSM)
1 510 000 dollaria (JASSM-ER)
Valmistusvuodet 1998–
Valmistusmäärä 1 500 kpl [1]
Eri versiot JASSM, JASSM-ER
Tekniset tiedot
Paino 1 021 kg
Pituus 4,27 m
Lähtönopeus 0,8 Mach [2]
Maksimikantama 370 km (JASSM)
930 km (JASSM-ER)
Räjähdeaine WDU-42/B
Räjähteiden määrä 450 kg
Moottori Teledyne CAE J402-CA-100
Teho 3,0 kN
Siipiväli 2,4 m
Navigointi GPS, INS, IIR [3]
Osumatarkkuus 3 m (IIR), 13 m (GPS) [4]
Laukaisualusta B-1B Lancer
B-2 Spirit
B-52 Stratofortress
F-15E Strike Eagle
F-16 Fighting Falcon
F/A-18 Hornet [5]
F-35 Lightning II (suunnitteilla)

AGM-158 JASSM (engl. Joint Air-to-Surface Standoff Missile) on yhdysvaltalainen vaikeasti havaittava (engl. semi-stealth) pitkän kantaman ilmasta maahan -risteilyohjus.[5] Järjestelmä on käytössä Australian ja Yhdysvaltain, Puolan ja Suomen ilmavoimissa. Järjestelmää kerrotaan käytetyn ensimmäisen kerran taistelussa 13. huhtikuuta 2018 Syyriassa. Osana iskuja B-1-pommittaja laukaisi 19 JASSM-ohjusta.[6]

JASSM-hanke aloitettiin 1995, kun AGM-137 TSSAM -ohjuksen kehittäminen lakkautettiin korkeiksi kohonneiden kustannusten vuoksi.[7] Koska tämäntyyppiselle ohjukselle oli edelleen tarvetta, asevoimat ilmoitti aloittavansa uuden kehitysohjelman samoilla päämäärillä.[7] JASSM-suunnittelu annettiin 1996 kahden yrityksen, McDonnell Douglasin ja Lockheed Martinin tehtäväksi. Yritysten prototyypeille annettiin tyyppimerkinnät AGM-158A ja AGM-159A, joista Lockheed Martinin AGM-158A valittiin voittajaksi ja se sai sopimuksen jatkokehityksestä 1998.[8]

Ohjuksen testilennot aloitettiin 1999 ja tuotanto 2001, mutta ongelmien vuoksi kehitys saatiin valmiiksi vasta 2003. Yhdysvaltain liittovaltion talouden tarkastusvirasto (GAO) kritisoi ohjelmaa myöhästymisestä ja budjetin ylityksestä.[7] Senkin jälkeen 2/11 testilaukaisusta epäonnistui.[9][10] Myös useita muita ongelmia ilmeni, etenkin vuonna 2004. Ne saivat kongressin ja senaatin leikkaamaan tuotantobudjetteja.[7] Heinäkuussa 2007 Pentagon hyväksyi 68 miljoonan dollarin ohjelman, tarkoituksena parantaa järjestelmän luotettavuutta ja uudelleensertifioida se.[11] Päätös JASSM-hankkeen jatkosta lykättiin keväälle 2008.[10] Lockheed ryhtyi läpikäymään valmistusprosessejaan.[11] Vuonna 2009 suoritetut uudet testit olivat menestys kun 15/16 laukaisusta onnistui. Tavoitteena oli 12.[12] JASSM sai luvan siirtyä operatiiviseen käyttöön.

Yhdysvaltain ilmavoimat aikoo hankkia ohjuksia kaikkiaan 4 900 kappaletta.[9] Laivastolla oli suunnitelma 453[13] ohjuksen hankinnasta, mutta se vetäytyi 2005 ja päätti valita vanhan SLAM-ER:n.[9] Laivaston kerrotaan harkinneen samanlaista siirtoa jo 1997. Kuitenkin vielä 2003 se teki 50 miljoonan sopimuksen järjestelmän integroinnista F/A-18F Super Hornetiin.[7] Tuoreimmissa JASSM-tilauksissa pidemmän kantaman ER-versio on korostunut, minkä on arveltu johtuvan politiikan painopisteen siirtymisestä Lähi-idästä Tyynellemerelle.[14] Järjestelmän kehityssyklin aikana myös erottelu ilmasta maahan- ja meritorjuntaohjusten välillä on yleisesti ottaen hämärtynyt.[15]

Ohjusta käyttävät koneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JASSM-ohjusta on mahdollista käyttää B-1 Lancer, B-2 Spirit ja B-52H Stratofortress -pommittajissa, sekä F-15E Strike Eagle, F-16 Falcon (MLU standard ja Block 52), Australian F/A-18 AM/BM Hornet ja Suomen F/A-18C/D Hornet -hävittäjissä.[16]

Ohjusta on harkittu sovitettavaksi myös laivaston F/A-18E/F Super Hornetiin ja vanhempiin F-16 Block 40 -koneisiin, sekä F-35:een, jossa sitä on kannettava muiden hävittäjien tavoin ulkoisesti, koska se on liian suuri koneen aseruumaan. Lopullista sopimusta ei ole toistaiseksi tehty.[17]

Pidemmän kantomatkan AGM-158B JASSM-ER:n sovittaminen F-16C/D:hen ja B-52H:hen on työn alla. Nykyisin vain B-1-pommittaja ja F-15E hävittäjä pystyvät ohjuksen laukaisuun. B-1:n ruumaan mahtuu 24 ohjusta. B-52:n kyky on puolet tästä.[16]

Muut kehitysprojektit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

JASSM-ER risteilyohjus on valittu kehityksessä olevien CHAMP- (engl. Counter-electronics High Power Microwave Advanced Missile Project) ja LRASM/OASuW- (engl. Long Range Anti-Ship Missile/Offensive Anti-Surface Warfare) -projektien alustaksi.[18] Ensin mainittu on elektronisen sodankäynnin energia-asejärjestelmä, joka perustuu korkean energian mikroaaltoihin. Jälkimmäinen on DARPA:n ja Yhdysvaltain laivaston tutkimuskeskuksen ONR:n jatkokehitysprojektina alkanut moderni meritorjuntaohjus.[19][20] Perus-JASSM:sta (ei -ER[8]) poiketen sillä kerrotaan olevan kyky vastaanottaa uudet maalikoordinaatit kesken lennon.[21] Australia oli jo vuonna 2007, ennen LRASM-ohjelman aloittamista, kiinnostunut JASSMin mahdollisista meritorjuntaominaisuuksista.[7] Yhdysvaltain ilmavoimat ja laivasto ovat jälleen mukana.[7] Tällä kertaa ohjelma aloitettiin Pentagonin taholta kiirehdittynä, tarkoituksena kehittää vaihtoehto ikääntyville Harpoon-meritorjuntaohjuksille.

Suomen puolustusvoimat oli pitkään havitellut JASSM-ohjusta F/A-18 Hornet -koneidensa modernisoinnin yhteydessä, mutta Yhdysvallat kieltäytyi myymästä.[22] JSOW-aseistuksen hankinta eteni ongelmitta.[23] Vuoden 2011 marraskuussa Yhdysvaltain puolustusministeriö antoi luvan myydä Suomelle enintään 70 kappaletta JASSM-ohjuksia. Hankinnan kokonaishinnaksi osineen ja koulutuksineen ilmoitettiin noin 185 miljoonaa euroa.[24] Poliittinen päätös hankinnasta tehtiin 1. maaliskuuta 2012.[25] Vuosina 2012–2014 tehtiin kolme hankintasopimusta, jotka johtavat Suomen Hornetien JASSM-integrointiin.[26] Viimeinen erä, sisältäen myös hankittavat ohjukset, tilattiin yhdessä Puolan ja Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa joulukuussa 2015.[27] Ilmavoimat suoritti kaksi Jassm-koelaukaisua Yhdysvalloissa 5. ja 9. maaliskuuta 2018. Onnistuneet laukaisut mahdollistavat ilmavoimien mukaan aseen operatiivisen käyttöönoton.[28]

Suomen ja Yhdysvaltojen ohella asejärjestelmä otetaan käyttöön Australian Horneteissa ja Puolan F-16:issa.[26][29] Australiassa oli alkujaan tarkoitus käyttää F-111C:ta laukaisualustana.[7] Niiden poistamisen myötä harkittiin AP-3C Orionia ja F/A-18A/B:tä. Lopulta kustannussyistä päädyttiin vain jälkimmäiseen, mahdollisesti myös koska Suomi (tuoreemmat F/A-18C/D-mallit) oli tarjolla jakamaan joitakin kehityskuluja.[30]

JASSM-asejärjestelmä on nähty jossain määrin vaihtoehtoisena maavoimien havittelemille ATACMS-tykistöohjuksille, joiden hankinta peruutettiin 2014 kustannussyistä.

Sekä Australian, Puolan että Suomen suorittamien hankintojen yhteydessä on virinnyt keskustelu uuden suorituskyvyn sotilaallisista ja poliittisista vaikutuksista.[30] Esimerkiksi Suomessa se on nähty niin sanottuna kynnysasejärjestelmänä, jolla on teknisen ulottuvuuden lisäksi myös ennalta ehkäisevä pelotevaikutus.[31] Puolan hankinnan on spekuloitu vaikuttaneen Venäjän aikomukseen sijoittaa toimintaa Baranavitšyn lentotukikohtaan Valko-Venäjälle.[32] Kiinnostuksen kerrotaan siirtyneen 250 kilometriä idemmäksi Babruiskiin, järjestelmän saavuttamattomiin.[32] Myös Yhdysvaltain halukkuudesta myydä järjestelmä on esitetty tulkintoja.[33] Esimerkiksi kieltäytyminen Suomen ensimmäisestä pyynnöstä kirvoitti tulkintoja maiden kahdenvälisten suhteiden mahdollisesta heikosta tilasta.[34] Australian tapauksessa on arveltu Kiinan kasvavien kykyjen ja geopoliittisen tilanteen edistäneen yhteisymmärrystä. Toisaalta Yhdysvallat on kieltäytynyt myymästä JASSM-järjestelmää Etelä-Korealle.[35][36] Puolan ja Suomen kohdalla mahdollisia vaikuttajia ovat Ukrainan kriisi ja yleinen eurooppalainen turvallisuustilanne. Puolan kerrotaan aikaistaneen omaa hankintaansa kriisin myötä.[37]

Kilpailevia järjestelmiä on markkinoilla useita. Esimerkiksi Yhdistyneet arabiemiirikunnat päätyi 90-luvun lopulla modernisoimaan Mirage-hävittäjänsä ja hankkimaan ranskalaiseen SCALP EG:hen pohjautuvia Black Shaheen -risteilyohjuksia.[38] Britit puolestaan myivät omaan Storm Shadow -versioonsa pohjautuvan ratkaisun Saudi-Arabialle.[39] Tällöin Yhdysvallat vetosi kansainväliseen ohjustekniikan siirtymistä rajoittavaan MTCR-sopimukseen, jota Britannia ja Ranska tulkitsivat löyhemmin.[40] Syynä Yhdysvaltojen nuivaan suhtautumiseen on arveltu olleen halu olla horjuttamatta alueen voimatasapainoa, ja sen mukana Israelia, integroimalla uusia asejärjestelmiä arabiemiirikuntien F-16:iin.[39] Toisaalta Lähi-idän maiden on katsottu perinteisesti hajauttaneen hankintojaan välttääkseen riippuvuutta yhdestä toimittajasta.[40] 2010-luvulle tultua Yhdysvaltojen suhtautumisen kaukovaikutteisten aseiden myyntiin katsotaan väljentyneen.[38][41][42] Venäläisiä risteilyohjuksia ei pidetä suoranaisina kilpailijoina. Ne luottavat nopeuteen häiveominaisuuksien sijasta eivätkä ole yleisesti ottaen yhteensopivia samojen hävittäjien kanssa.[3]

Puolassa ihmeteltiin Suomelle tarjottua kauppahintaa korkeampaa pyyntöä. Suomi ajoitti oman hankintansa F-18:n elinkaaripäivityksen yhteyteen. Puolan piti päivittää erikseen F-16:t asejärjestelmän käyttämistä varten.[29][43] Puolalaiset hankkivat ohjuksia ensi alkuun 40 kpl ja ovat aikeissa ostaa lisää mahdollisimman pian, mieluiten ER-mallia.[44] Varapuolustusministeri Czesław Mroczekin mukaan näin tehtiin aikataulusyistä ja uusi hakemus on jo jätetty. Hänen mukaansa myynnille ei pitäisi olla sopimusteknistä estettä.[44]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
JASSM:n testilaukaisu.
  • AGM-158A JASSM [45]
    • Pituus: 4,27 m
    • Siipien kärkiväli: 2,4 m
    • Paino: 1 021 kg
    • Taistelukärki: 450 kg WDU-42/B läpäisevä/sirpaloituva taistelukärki[3], sisältää 110 kg AFX-757 räjähdettä
    • Nopeus: alisooninen
    • Polttoaine: JP-10 [46]
    • Kantama: >370 km, riippuen laukaisukorkeudesta
    • Moottori: Teledyne CAE J402-CA-100 suihkumoottori [32]
    • Käyttöliittymä: Universal Armament Interface (UAI) [47]
    • Datalinkki: yksisuuntainen
    • Hinta: 830 000 dollaria (FY 2014)
    • Varastointiaika: 15 vuotta [7]
    • Valmistettu: 1998–
  • AGM-158B JASSM-ER [45]
    • Kantama: > 926 km, riippuen laukaisukorkeudesta
    • Moottori: Williams International F107-WR-105 ohivirtausmoottori [32]
    • Datalinkki: Weapon Data Link (WDL), kaksisuuntainen [48]
    • Hinta: 1 510 000 dollaria (FY 2014)
    • 75 % rakenneosista ja 95 % ohjelmistoista samoja kuin perusversiossa [7]
    • Valmistettu: 2010– (LRIP Q3/2012, FRP 2017 [14][49])

Suomen katsotaan tehneen valinnan JASSM, JSOW ja KEPD 350 välillä.[50] AGM-154C JSOW -liitopommia tilattiin rajoitettu määrä testikäyttöä varten.[33] Australia kilpailutti JASSM, SLAM-ER ja KEPD 350 välillä.[30]

  1. U.S. Air Force Approves Full Rate Production for Lockheed Martin’s JASSM®-ER 15.12.2004. Lockheed Martin. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  2. JASSM Flies Through First Engineering and Manufacturing Development Separation Test 23.5.2000. International Corporate Archive Association: Lockheed Martin. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  3. a b c d The JASSM Missile Family & Global Competition Defence Industry Daily. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  4. Selected Acquisition Report (SAR): Joint Air-to-Surface Standoff Missile (JASSM) (pdf) 16.4.2014. Dod.mil: Defense Acquisition Management Information Retrieval. Arkistoitu 8.11.2016. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  5. a b JASSM Lockheed Martin. Viitattu 28.5.2015. (englanniksi)
  6. Demerly, Tom: Contrary To Initial Reports, F-22s Were Indeed Flying And Older, Standard JASSMs Were Used During Syria Strike The Aviationist. 21.4.2018. Viitattu 22.5.2018. (englanniksi)
  7. a b c d e f g h i j Gajzler, Michał: Amerykańskie pociski manewrujące - AGM-158A JASSM, AGM-158B JASSM-ER, LRASM Dziennik Zbrojny. 3.10.2013. Viitattu 4.6.2015. (puolaksi)
  8. a b AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile), United States of America Airforcetechnology.com. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  9. a b c JASSM/ No Ma'am - Which Will It Be? Defense Industry Daily. 12.10.2005. Archive.org. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  10. a b Butler, Amy: Pentagon To Announce JASSM Decision In 2008 20.7.2007. Archive.org: Aviationweek. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  11. a b Putrich, Gayle S.: $68M plan to fix JASSM gets the OK Air Force Times. 20.7.2007. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  12. JASSM achieves success in reliability flight tests 23.10.2009. Eglin Air Force Base. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  13. Rivers, Brendan: JASSM Program Getting Back on Track eDefense. 1.2.2006. Archive.org. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  14. a b Malenic, Maria: USAF approves JASSM-ER FRP Jane's. 15.12.2004. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  15. Kongsberg’s NSM/JSM Anti-Ship & Strike Missile Attempts to Fit in Small F-35 Stealth Bay Defence Industry Daily. 26.2.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  16. a b Lockheed Martin's JASSM®-ER declared operational on F-15E Strike Eagle 6.2.2018. Lockheed Martin. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  17. AGM-158 JASSM: Lockheed’s Family of Stealthy Cruise Missiles Defence Industry Daily. 17.4.2018. Viitattu 23.5.2018. (englanniksi)
  18. Drew, James: USAF nominates JASSM missile to host new computer-killing weapon Flightglobal. 14.5.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  19. Majumdar, Dave: Navy to Hold Contest for New Anti-Surface Missile USNI News. 13.3.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  20. Majumdar, Dave: Lockheed LRASM completes captive carry tests Flíghtglobal. 11.7.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  21. Rivezzo, Charles V.: B-1 test squadron demonstrates anti-ship missile 15.7.2013. Air Combat Command. Arkistoitu 10.9.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  22. Raivio, Jyri: Yhdysvallat kieltäytyy myymästä Suomen havittelemia ohjuksia. Helsingin Sanomat, 2.2.2007.
  23. Ilmavoimat testaa MLU2 -päivityksiä 29.6.2010. Puolustusvoimat. Viitattu 6.12.2010.[vanhentunut linkki]
  24. Huhtanen, Jarmo: Pentagon antoi luvan myydä kohuttuja risteilyohjuksia Suomeen Helsingin Sanomat. 4.11.2011. Arkistoitu 10.4.2012. Viitattu 3.6.2015.
  25. Suomen ohjuskaupalle vahvistus - Tulivoimaa 180 miljoonan edestä Mtv3.fi. 01.03.2012. Viitattu 1.3.2012.
  26. a b Hemmerdinger, Jon: Lockheed moves forward with Finland’s JASSM integration Flightglobal. 10.1.2014. Viitattu 26.5.2015. (englanniksi)
  27. Maass, Ryan: Lockheed Martin JASSM order to include sales to Poland, Finland 4.12.2015. UPI. Viitattu 4.12.2015. (englanniksi)
  28. Viljamaa, Anne: Ilmavoimien Hornetit pääsivät vihdoin testaamaan risteilyohjuksia USA:ssa – ehtivät odottaa ohjustestejä Kaliforniassa loppukesästä lähtien Helsingin Sanomat. 10.3.2018. Viitattu 22.5.2018.
  29. a b Wilk, Remigiusz: US approves JASSM sale to Poland Jane's. 6.10.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  30. a b c Australia Chooses JASSM Missiles on F-18s for Long-Range Strike Defence Industry Daily. 28.5.20144. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  31. Salonius-Pasternak, Charly: Not just another arms deal (pdf) syyskuu 2012. Ulkopoliittinen instituutti. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.6.2015.
  32. a b c d AGM-158 JASSM: Lockheed’s Family of Stealthy Cruise Missiles Defence Industry Daily. 11.12.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  33. a b Stealthy JASSM Cruise Missiles for Finland’s Hornets Defence Industry Daily. 10.6.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  34. USA Refuses to Sell Finland Missiles for Hornet Fighters Yle. 3.2.2007. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  35. Ho Lee, Soon: South Korean missile acquisition boosts strike capability East Asia Forum. 3.8.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  36. South Korea to buy European cruise missiles United Press International. 20.6.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  37. AGM-158 JASSM: Lockheed’s Family of Stealthy Cruise Missiles Defence Industry Daily. 26.5.2014. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  38. a b AGM-158 JASSM: Lockheed’s Family of Stealthy Cruise Missiles Defence Industry Daily. 19.4.2013. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  39. a b Lake, Jon: UAE's Rafale deal is no mirage Arabian Aerospace. 19.12.2011. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  40. a b Barrie, Douglas: Europe odds-on to supply new UAE fighters 10.12.2012. The International Institute of Strategic Studies. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  41. LaGrone, Sam: Missile Launcher Contract Gives Hints to Saudi Arabia’s Naval Expansion USNI News. 9.1.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  42. Mehta, Aaron & Awad, Mustafa: Gulf Nations Eye Strike Capabilities Defense News. 18.11.2013. Arkistoitu 3.6.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  43. JASSM for Poland - Is it worth to pay the price? Defence24. 6.11.2014. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  44. a b Kontrakt na pociski manewrujące JASSM dla F-16 podpisany Dziennik Zwiazkowy. 11.12.2014. Viitattu 4.6.2015. (puolaksi)
  45. a b Oestergaard Balle, Joakim Kasper: AGM-158 JASSM BGA Aeroweb. 18.10.2014. Arkistoitu 21.5.2015. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  46. LOA Application to NOAA Fisheries for test and training of precision strike weapons (pdf) joulukuu 2011. Yhdysvaltain ilmavoimat. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  47. Lockheed Martin Completes JASSM F-15E Integration with Successful All-Up Round Flight Test 26.7.2012. Lockheed Martin. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  48. Harris Corporation Selected by Lockheed Martin for $10 Million JASSM ER Weapon Data Link Transceiver Contract 9.5.2006. Harris International. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)
  49. LM receives $241 M Contract for JASSM Lot 10 Production ASD News. 28.6.2012. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  50. Finland Getting Top US Missiles? Yle. 1.4.2009. Viitattu 3.6.2015. (englanniksi)