Finnet
Finnet-ryhmä on 17 itsenäisen alueellisen yhtiön (ent. puhelinyhtiön) ja Finnet-liitto ry:n muodostama tietoliikennealalla toimiva ryhmittymä. Jäsenyhtiöt kuuluvat mukaan tytär- ja osakkuusyhteisöineen. Ryhmän yhtiöt tarjoavat monipuolisia tietoliikennepalveluja. Finnet-ryhmän yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2022 oli 300 miljoonaa euroa, ja se työllistää lähes 2000 henkilöä.[1]
Finnet-liitto ry on Finnet-ryhmän yhtiöiden edunvalvonta- ja yhteistyöelin.
Finnet-ryhmän jäsenyhtiöt 1.1.2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finnet-ryhmään kuuluvat seuraavat varsinaiset ja osakasjäsenet:[2]
- Alajärven Puhelinosuuskunta (JAPO)
- Blue Lake Communications Oy (BLC) (ent. Savonlinnan Puhelin Oy)
- FNE-Finland Oy
- ElmoNet Oy (ent. Pohjois-Hämeen Puhelin)
- Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy (Lennu, ent. IPP)
- Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy (JNT)
- Kaisanet Oy
- Karjaan Puhelin Oy
- Kemiön Puhelinosakeyhtiö
- Laitilan Puhelin Osk
- Lounea Oy (entinen SSP ja FSP)
- LPOnet Osk Anl
- Mariehamns Telefon Ab
- MPY Telecom (ent. Mikkelin Puhelin Oyj)
- Paraisten Puhelin Oy (PARTEL)
- Vakka-Suomen Puhelin Oy (VSP)
- Ålands Telefonandelslag
- ÅlCom
Finnet-ryhmän yhtiöt vuonna 1996
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Logot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Puhelinlaitosten liiton logo 1980–1995. Kyösti Variksen suunnittelemassa logossa oli kaksi ihmistä kuvaavaa palloa, joiden välissä oli puhelimen luuri.
-
Finnet-ryhmän logo 1995–2001.
-
Finnet-ryhmän logo 2001–2007.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksityisten puhelinyhtiöiden yhteistyön historia alkaa vuodesta 1921, jolloin alueelliset puhelinyhtiöt perustivat yhtymän nimeltään Puhelinlaitosten liitto, josta myöhemmin tehtiin Finnet-liitto. Suomessa puhelinyhtiöitä on enimmillään ollut yli 400. Puhelinyhtiöiden määrä väheni tuntuvasti yhdistymisten seurauksena ja kun valtio otti syrjäseutujen huonosti kannattaneita operaattoreita haltuunsa.
Aluksi maassa oli vain kaksi merkittävää teleoperaattorileiriä, yksityiset puhelinyhtiöt ja valtion lennätinlaitos. Tilanne säilyi muuttumattomana 1980-luvulle asti, jolloin alalla alkoi tapahtua muutoksia. Valtiollisen Telen monopolien hallitsemalle alalle sallittiin kilpailu. Helsingin Puhelinyhdistyksen, Puhelinlaitosten liiton jäsenet ja eräät pankit ja vakuutusyhtiöt perustivat dataliikenteeseen kilpailevan verkkoyhtiön nimeltä Datatie Oy.
Kun matkapuhelimien aika koitti 1990-luvulla, yksityiset puhelinyhtiöt perustivat Radiolinjan kilpailemaan Telecom Finlandiksi muuttuneen entisen lennätinlaitoksen kanssa. Telecom Finlandista tuli Sonera, jonka valtio yksityisti ja joka myöhemmin yhdistettiin ruotsalaisen Telian kanssa TeliaSoneraksi. Muuttuneella aikakaudella tarvittiin erilaista yrityskuvaa, joten yhteistyöjärjestö sai 1996 nimen Finnet-liitto.
Finnet-yhteistyö alkoi kuitenkin hiljalleen rakoilla. Sitä olivat jo ennestään hallinneet isoimmat mukana olleet puhelinyhtiöt, jotka kokivat joutuneensa huonommin kannattaneiden yhtiöiden maksumiehiksi. Helsingin Puhelinyhdistys muuttui Helsingin Puhelimeksi ja myöhemmin Elisaksi. Helsingin Puhelin perusti Finnet Oy:n ja pyrki saamaan kaikki mukaan liiketoiminnalliseen yhteistyöhön löyhän, liiton yhteistyön sijasta. Lopulta Elisa erosi ryhmästä vuosikymmenen lopulla. Elisa osti muut pois ensin Datatieltä ja sitten Radiolinjasta. Vaihtokaupassa Elisa luovutti Finnet Oy:n nimen. Elisan muita yritysostoja olivat muun muassa Tampereen, Jyväskylän ja Joensuun puhelinyhtiöt.
Turun Puhelin puolestaan päätyi 2000-luvun alussa taas Soneran leiriin. Finnet-yhtiöiden myytyä osuutensa Radiolinjasta Elisalle ne perustivat sen tilalle oman kilpailevan matkapuhelinoperaattorin DNA Oy:n. Vuonna 2006 Finnet-yhteistyö alkoi jälleen repeillä. Suuret puhelinyhtiöt järjestivät keväällä Finnet Oy:n osakeannin, lisäsivät omistustaan yhtiössä ja luovuttivat alueelliset mobiiliverkkonsa (tukiasemat) sille.[4] Kännykkäoperaattori DNA:n kehittämisestä tuli erimielisyyksiä: isot puhelinyhtiöt halusivat harjoittaa toimintaa valtakunnallisesti DNA:n alaisena, kun taas pienet puhelinyhtiöt halusivat toimia itsenäisesti ja paikallisesti.
Vuoden 2007 alussa[5] liitosta erosivat [5] Kuopion Puhelin, Lohjan Puhelin, Lännen Puhelin, Oulun Puhelin, Päijät-Hämeen Puhelin ja Satakunnan Puhelin. Yhdessä nämä omistivat yli puolet DNA Finlandista. Eronneet yhtiöt yhdistävät liiketoimintonsa vanhan DNA:n kanssa uudeksi valtakunnalliseksi operaattoriksi, DNA Oy:ksi,[6] joka aloitti toimintansa 1.7.2007.[7] Vuonna 2002 Finnet-leiristä irtautunut ja villiksi toimijaksi jäänyt Forssan seudun puhelin palasi Finnet-yhteistyöhön lokakuussa 2007.
Suomen teleoperaattorikentässä on näiden isojen muutosten jälkeen Telia, Elisa, DNA ja Finnet-ryhmä.
Finnet-ryhmän jäsenet ovat vakavaraisia tietoliikennealan yrityksiä ja tarjoavat huippunopeita valokuituyhteyksiä alueidensa asiakkaille. Finnet-ryhmä on kuitu kotiin -valokuituliittymissä markkinajohtaja Suomessa.
Vuonna 2021 Finnet-liitto täytti pyöreät 100 vuotta. Satavuotisesta historiasta löytyy lisätietoa Finnet-liiton verkkosivuilta[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Finnet-liitto Viitattu 15.5.2019
- ↑ Jäsenet Finnet. Viitattu 15.5.2019.
- ↑ http://web.archive.org/web/19961104171203/http://www.finnet.fi:80/group/group.htm
- ↑ Vaalisto, Heidi: "Finnet-rintama repesi. 3.1.2007. Taloussanomat. Viitattu 3.1.2007.
- ↑ a b Riita repi Finnet-liiton kahtia. 3.1.2007. MTV3 Internet. Viitattu 3.1.2007.
- ↑ Finnet Oy:stä DNA Oy 4.5.2007. Lännen Puhelin.[vanhentunut linkki]
- ↑ DNA Oy -konserni aloittaa toimintansa 1.7.2007 1.7.2007. DNA Oy.[vanhentunut linkki]
- ↑ https://www.finnet.fi/finnet-liitto/sata/