Ågestan ydinvoimalaitos
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Ågestan ydinvoimala (ruots. Ågestaverket) oli Ruotsin ensimmäinen kaupallinen ydinvoimala. Se oli käytössä vuosina 1964–1974. Se sijaitsee Huddingen kunnassa lähellä Tukholmaa. Se tuotti 55 MW kaukolämpöä ja 10 MW sähköä. Laitosta hallinnoi Vattenfall.
Laitos on louhittu kallioluolaan Ågestan ulkoilualueelle Huddingessa. Tyypiltään se oli raskasvesihidasteinen painevesireaktori. Polttoaineena käytettiin luonnonuraania joka oli puristettu ja sintrattu sylinterin muotoon. Ne oli kapseloitu zirkoniumlejeerinkiin. Käytetty ydinpolttoaine säilöttiin säteilysuojatussa betonirakennuksessa. Kun voimala lakkautettiin, reaktori tyhjennettiin, raskas vesi myytiin Kanadaan ja polttoaine siirrettiin välivarastoon.
Ruotsin valtion Vattenfallsverk ja AB Atomenergi päättivät vuonna 1958 yhteistyöstä kahdessa reaktoriprojektissa, R3/Adam Ågestaan ja R4/Eva Marvikeniin. Ågestan laitoksen rakentamisesta vastasivat AB Atomenergi, Vattenfall ja ASEA. Rakennuttajina olivat Vattenfall ja Tukholman sähkölaitos. ASEA toimi laitoksen päätoimittajana. Kokonaiskustannukset olivat 200 miljoonaa silloista ruotsin kruunua. Laitosta koeajettiin keväästä 1963 alkaen ja kaupalliseen käyttöön se saatiin toukokuussa 1964. Polttoaine saatiin ASEAn polttoainetehtaalta Västeråsista ja AB Atomenergin tehtaalta Liljeholmista Tukholmasta. Kaikkiaan valmistettiin kolme erää, joista yksi oli peräisin Ranstadista Ruotsista, muut olivat ulkomailta.
Ågestan laitoksen teho oli alkuaan 65 MW, mutta tehoa nostettiin vuodesta 1970 alkaen 80 MW:iin. Tämä oli vähän verrattuna myöhemmin rakennettuihin reaktoreihin. Laitos oli osa niin kutsuttua Ruotsin ydintutkimusohjelmaa jonka tavoitteena oli vähentää riippuvuutta tuottamalla energiaa kotimaisella polttoaineella. Samalla olisi tuotettu asekelpoista plutoniumia mahdolliseen ruotsalaiseen ydinaseeseen. Tätä ei kuitenkaan koskaan käytetty sillä Ruotsi allekirjoitti ydinsulkusopimuksen, mikä esti sitä hankkimasta ydinaseita. Laitos suljettiin kesäkuussa 1974, mikä osui taloudellisesti katsoen huonoon aikaan sillä öljykriisi oli nostanut öljyn hintaa rakettimaisesti loppuvuodesta 1973 lähtien. Vuodesta 1980 alkaen Tukholman palolaitos on käyttänyt luolaa harjoitus- ja varastotiloina.
Vuonna 2020 Vattenfall aloitti purkamisen, jonka on tarkoitus valmistua vuoteen 2024 mennessä.
Vaaratilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1. toukokuuta 1969 Ågestan voimalaa uhkasi reaktoriytimen sulaminen. Aamulla asentaja oli suorittanut venttiilille rutiinitoimenpiteen. Liitos hajosi päästäen 500 tonnia vettä vuotamaan ulos. Vesi virtasi reaktorirakennukseen ja aiheutti oikosulun reaktorin ohjausjärjestelmässä. Tämän vuoksi koko ohjausjärjestelmä oli toimintakyvytön. Koko reaktoriin liittyvä putkisto oli vaarassa räjähtää. Tapauksesta vaiettiin kunnes Dagens Nyheter kertoi siitä 13. huhtikuuta 1993.lähde?
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mitä Ågestan ydinvoimalaitoksen vaaratilanteessa vuonna 1969 tapahtui? Voimalaitos sijaitsee Ruotsissa, Tukholman lähellä Tietoa STUKista / Usein kysyttyä. 13.8.2015. STUK. Viitattu 6.7.2016.
- Wikdahl, Carl-Erik: Marvikenreaktorn - ett industripolitiskt utvecklingsprojekt i otakt med tiden. SKI Rapport, 2007, nro 18. Statens kärnkraftinspektion SKI. ISSN 1104-1374 Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)