Tämä on lupaava artikkeli.

Deltasypressi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Glyptostrobus pensilis)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Deltasypressi
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen [1]

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Paljassiemeniset Pinophyta
Lahko: Cupressales
Heimo: Sypressikasvit Cupressaceae
Alaheimo: Taxodioideae
Suku: Deltasypressit Glyptostrobus
Laji: pensilis
Kaksiosainen nimi

Glyptostrobus pensilis
(Staunton ex D.Don) K.Koch, 1873[2]

Synonyymit
  • Glyptostrobus lineatus
  • Glyptostrobus heterophyllus
  • Glyptostrobus sinensis
  • Taxodium heterophyllum
  • Taxodium sinense
  • Thuja lineata
  • Thuja pensilis
Katso myös

  Deltasypressi Wikispeciesissä
  Deltasypressi Commonsissa

Deltasypressi (Glyptostrobus pensilis)[3] on sypressikasvien heimon deltasypressien sukuun kuuluva havupuulaji. Se on vanhan, jo liitukautisista fossiileista tunnetun sukunsa ainoa nykyisin elävä laji. Suurin osa Kaakkois-Aasian jokisuistoissa kasvavan deltasypressin alkuperäisistä elinalueista on nykyään maanviljelykäytössä, ja laji luokitellaan nykyisin äärimmäisen uhanalaiseksi.[1] Lähimpien elävien sukulaistensa suosypressien (Taxodium) tavoin deltasypressi on kausivihanta tai puoliainavihanta havupuu, joka usein pudottaa lehtensä talveksi.[2][4]

Deltasypressi on keskikokoinen puu. Se kasvaa yleensä 15–30 metriä korkeaksi ja rungon rinnankorkeusläpimitaltaan enintään 1,2 metriä leveäksi. Runko levenee usein huomattavasti alaosastaan tyveä kohti.[2][4] Oksat haarautuvat rungosta yleensä vaakatasossa. Kaarna on harmahtavan ruskeaa ja halkeilee epäsäännöllisinä suikaleina.[4] Versot ovat eriytyneet pysyviin pitkäversoihin ja talveksi lehtineen variseviin lyhytversoihin.[2]

Lehdet ovat asettuneet kierteisesti. Lyhytversojen lehdet ovat yleensä 8–12 millimetriä pitkiä ja muodoltaan neulasmaisia.[2] Ne kasvavat 1,5–2 millimetrin välein 40–45 asteen kulmassa versoon.[4] Pysyvien pitkäversojen lehdet ovat osin päällekkäisiä, suomumaisia, johteisia ja 1,5–3 millimetriä pitkiä.[4] Deltasypressi on yleensä kausivihanta ja varistaa lehtensä sekä lyhytversonsa talveksi. Lehdet ovat vaaleanvihreitä nuorena ja punaisenruskeita syksyllä ennen varisemistaan.[2]

Puu on yksikotinen ja tuulipölytteinen. Kävyt kasvavat versojen kärjissä.[4] Hedekävyt kasvavat yksivuotisten lyhytversojen kärjissä. Siemenkävyt kasvavat suomulehtisissä pysyvissä oksanhaaroissa.[2] Ne ovat 1,4–2,5 senttimetriä pitkiä ja 0,9–1,5 senttimetriä leveitä sekä muodoltaan munanmuotoisia tai päärynämäisiä.[4] Käpysuomut koostuvat kiinnikasvaneesta emisuomusta ja peitinsuomusta. Ne ovat litteitä ja vastapuikeita. Käpysuomujen keskellä on pieni ota.[2] Suomujen kärjissä on 6–10 käyrää kolmiomaista uloketta.[4]

Deltasypressi kasvaa Etelä-Kiinassa, Vietnamissa ja Laosissa. Laji on äärimmäisen uhanalainen, ja suurimman osan jäljellä olevista yksilöistä uskotaan olevan istutettuja.[1] Luonnonvaraisia yksilöitä uskotaan olevan vielä Keski-Vietnamissa Đắk Lắkin maakunnassa sekä Laosissa Bolikhamxain provinssissa.[5] Istutettuna laji on yleinen Etelä-Kiinassa varsinkin Guangdongissa Helmijoen suistossa.[4]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deltasypressi kasvaa lähinnä jokisuistoissa vetisessä maaperässä. Lajia esiintyy yleensä vain lähellä merenpinnan tasoa. Se viihtyy aurinkoisella paikalla.[4] Istutettuna se kasvaa usein vetisten riisipeltojen laidoilla.[5]

Puuta istutetaan usein Kiinassa ja Vietnamissa kosteille alueille, kuten jokien ja riisipeltojen reunoille suojaamaan tuulelta ja ehkäisemään eroosiota.[4] Lajia käytetään myös koristepuuna monilla lämpimänlauhkeilla ja subtrooppisilla alueilla.[2]

Puuaines on arvostettua rakennustöissä, veistossa sekä huonekalujen ja soitinten valmistuksessa.[2][4] Kaarnasta ja kävyistä saatavia tanniineja käytetään nahan parkitsemiseen ja kankaiden värjäykseen. Juuriston puu on hyvin kevyttä ja siitä valmistetaan korkkia, kohoja ja kellukkeita.[4] Useita kasvin osia on myös perinteisesti käytetty lääkinnässä.[6]

Koska puu on nykyään luonnossa hyvin harvinainen ja koska sitä kasvatetaan lähinnä suojapuuna ja eroosion estämiseksi, puuainesta ei ole nykyään laajalti saatavilla. Puuta saadaan lähinnä luonnostaan kaatuneista puista.[4]

  • Christopher J. Earle: Glyptostrobus pensilis The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 10.9.2012. (englanniksi)
  • Liguo Fu, Yong-fu Yu & Robert R. Mill: Glyptostrobus pensilis Flora of China. eFloras.org. Viitattu 10.9.2012. (englanniksi)
  • Leonid V. Averyanov, Ke Loc Phan, Tien Hiep Nguyen, Sinh Khang Nguyen, Tien Vinh Nguyen & Thuy Duyen Pham: Preliminary Observation of Native Glyptostrobus pensilis (Taxodiaceae) Stands in Vietnam. Taiwania, 2009, 54. vsk, nro 3, s. 191–212. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.9.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  1. a b c Glyptostrobus pensilis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j Christopher J. Earle: Glyptostrobus pensilis The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 8.9.2012. (englanniksi)
  3. ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 10.9.2012.
  4. a b c d e f g h i j k l m n Glyptostrobus pensilis Flora of China. eFloras.org. Viitattu 10.9.2012. (englanniksi)
  5. a b Preliminary Observation of Native Glyptostrobus pensilis (Taxodiaceae) Stands in Vietnam. Taiwania, 2009, 54. vsk, nro 3, s. 191–212. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.9.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Glyptostrobus pensilis - (Staunton.)Koch. Plants for a Future. Arkistoitu 3.4.2017. Viitattu 10.9.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]